Kiireiset päivät, eikä yölläkään malta levätä
Olen luullut, että en ole enää aikuisena kävelly unissani. Lapsena tein sitä hyvinkin aktiivisesti. Ja TOIVOTTAVASTI en sitä olekaan kovin paljon enää tehny. Paitsi viime yönä... Nimittäin aamulla löyty puolet yhen vaatekaapin sisällöstä hyvin siististi aseteltuna kylpyammeeseen. Että on sitä pitäny telmuta kovastikin viime yönä. Tai sitten Koponen on alkanu kevätsiivousta tekemään. Tähän astihan se on pelkästään tuhrinu miun maineen ja juonu kaikki rahat.
Oli kyllä aika spooky-fiilis aamulla, kun ne koltut siellä ammeessa näki. Tästä lähtien kahlehdin itteni sängyn päätyyn yöks, onneks on käsiraudat tai jopa kahet olemassa! Kuitenkin nukun lähinnä alasti, jos vielä intoutuu lähtee pitemmällekin, niin ei ole välttämättä kovin mukavaa...
Oli kyllä aika spooky-fiilis aamulla, kun ne koltut siellä ammeessa näki. Tästä lähtien kahlehdin itteni sängyn päätyyn yöks, onneks on käsiraudat tai jopa kahet olemassa! Kuitenkin nukun lähinnä alasti, jos vielä intoutuu lähtee pitemmällekin, niin ei ole välttämättä kovin mukavaa...
posted by Rudi at 4:38 ip.
2 Comments:
Moro! Heh, no olipas hassu juttu, unimaailma on omituinen... Lähdin joitain vuosia sitten unissani kävelemään ja päädyin alasti rappuun, suljin oven perässäni (asuin itsekseni) ja tietty ilman avaimia ja silmälaseja nje. Oli kylmä talvi joten onnekseni heräsin ennen kuin ehdin ulos. Kommelluksia ja sellaisia oli ennenkuin pääsin kotiini. Säikähtyneenä tapahtuneesta, rakensin iltaisin useiden vuosien ajan barrikadin ovelleni ja nukuin se yöpaita päällä. Suosittelen edellisiä, tai vaihtoehtoisesti naapurin tai omaan oveen valtavaa ovikranssia joka sopivasti peittää... Viimeaikoina ei onneksi ole tullut rapussa nakuiltua. Kait.
t. Piagee koputtaa päätään puupöytään
Juu muistankin, kun kerroit tuosta jutusta, ja tuli elävästi mieleen..
Lähetä kommentti
<< Home