Unetonna Spinefeastin päälle

Tulihan se Spinefeast, ja meni kans. Nopeesti menikin, mutta mukavata oli. Kai, luulisin, uskoisin. Koska monikaan bändi ei jaksanut kiinnostaa, pystyi keskittymään oleelliseen eli tuijottamaan tuoppiin ja seurustelemaan tuttujen kanssa. Heitä tuolla näkyikin monia. Eipä tässä nyt jaksa yksityiskohtiin sen kummemmin mennä. Joka tapauksessa risteilyn varrella näkyi sammuneita ryhmyläisiä, kaatuneita tarjottimia, jekku-koristeita, aamukännejä, kadonneita jalkineita (niin, näkyi, koska löytyi sängystä myöhemmin).

Nukkuminen on reissun jälkeen ollut vähän niin ja näin. Pari unetonta yötä on nyt takana, ja toivoisin niiiiiin kovasti, että ens yönä nukkumatti kulkis tännekin suuntaan. Olis ihan kiva saada nukuttua, ennen kuin torstaina on eka yo-koe, mikä tarkottaa 12 tunnin työpäivää.
Ehkä tässäkin syy siihen, ettei jaksa nyt tarinaa tänne iskeä. Ehkä toisen kerran sitten.

Ja kiitos Mannalle pokaalista; yritän jaksaa laittaa eteenpäin jossain vaiheessa.