"Ei se oo enää ku tunnin homma"

...näin sanoi Tane tatuoinnin toisesta kerrasta. Arvatkaa vaan riittikö tunti? Ja sattunu ei tietenkään ollenkaan (eipääää!). Ai saatana, paljon kipeempi sessio oli nyt ku ensimmäisellä kerralla.

Onneks kuitenkin tuomio ei-niin-hyvin-parantuneesta kuvasta ei ollu paha. Kunhan on täysin parantunu, korjaillaan mätineet kohdat (voi v***u, taas). Mutta nyt on punasetkin viirut väritelty. Tässä tulos:

Huomenna sitte loppuu myös kotiarestin ensimmäinen osuus. Suuntana Tampere, ja ihan varmasti marinoin itteni kossussa. Eipä satu jalkaankaan sitten.