Neljän päivän tarkastusurakka piirua vaille valmis
Huh hah hei, tänään sain tarkastettua viimesen yo-ilmoittautumisen. Neljä päivää niihinkin papereihin sitten kaikkinaisuudessaan tuhrautui. Turha tuolla töissä on kuvitella, että sais yhteen asiaan keskityttyä, nytkin pari päivää menny niin, että kunnolla tähän hommaan oon päässy käsiksi vasta puolessa välissä työpäivää. Mutta nyt se on tehty! Ja aivan ajoissa, ilmoittautumiset tarttee lähettää vasta ens viikon maanantaina. Yks pikkujuttu vielä pitää huomenna tarkastaa, mutta siihen menee noin minuutti. Nyt siis pitäis olla voittajafiilis! Voinkin siis alkaa taas katella uusia työpaikkoja täyspäiväsesti, eihän mulla ole enää mitään tekemistä duunissa (hah).
Perjantaina olis syksyn lakkiaiset; juhlafiilis on kyllä ihan kadoksissa. Tai no, onko sitä fiilistä noitten juhlien kohalla ikinä ollukaan. Ahistaa vaan tunkeutua joihinki perkeleen juhlareleisiin ja yrittää hymyillä siellä.
Tänään mietin, että jos niitten juhlien jälkeen ei sitä sikatautia saa, niin on ihme. Lakkien jaossa pääsee nimittäin 50 ihmistä kättelemään. Vai pitäiskö ottaa lakkipöydälle käsidesi ja jokaisen välissä ruiskasta sitä meneen? Tai jos ottais vaan 8-kymppistä Strohhia, hierasis sitä aina käsiin ja ottas samalla siivut?
Lakkiaisten jälkeenhän on sitten pikkujoulusyömingit. Että voi jee, sekös vasta innostaakin... Käyn syömässä ja lähen sitten kyllä omiin meininkeihin, toivottavasti joku kaveri löytyy tähänkin. Kaisa ainaskii jo vähän väläytteli, että sekin vois omista pikkujouluista sitten liueta. Ehkä hiukan mielekkäämpää seuraa olis ku 30 opettajaa... Kuitenki vetäsisin kunnon gäned ja avautuisin.. Eli kyllä, en jää ryyppäämään niitten kanssa.
Lauantai on vielä auki. Pirkanmaalle olis ehkä kyyti, mutta siellä ei mitään ärreitä kinkereitä luvassa, joten ihanko sitä osais olla lauantain kotona??!
Ja nyt perkeleen digi-boksi pätkii, tai siis kuva telkkarissa. Arvatkaa, ono ärsyttävää, kun tulee vaan pieniä laatikoita kuvassa ja koko ajan rasahtelee. Vittuuuuuu, sen kerran, kun minäkin telkkaria ajattelin kahtoa.
Perjantaina olis syksyn lakkiaiset; juhlafiilis on kyllä ihan kadoksissa. Tai no, onko sitä fiilistä noitten juhlien kohalla ikinä ollukaan. Ahistaa vaan tunkeutua joihinki perkeleen juhlareleisiin ja yrittää hymyillä siellä.
Tänään mietin, että jos niitten juhlien jälkeen ei sitä sikatautia saa, niin on ihme. Lakkien jaossa pääsee nimittäin 50 ihmistä kättelemään. Vai pitäiskö ottaa lakkipöydälle käsidesi ja jokaisen välissä ruiskasta sitä meneen? Tai jos ottais vaan 8-kymppistä Strohhia, hierasis sitä aina käsiin ja ottas samalla siivut?
Lakkiaisten jälkeenhän on sitten pikkujoulusyömingit. Että voi jee, sekös vasta innostaakin... Käyn syömässä ja lähen sitten kyllä omiin meininkeihin, toivottavasti joku kaveri löytyy tähänkin. Kaisa ainaskii jo vähän väläytteli, että sekin vois omista pikkujouluista sitten liueta. Ehkä hiukan mielekkäämpää seuraa olis ku 30 opettajaa... Kuitenki vetäsisin kunnon gäned ja avautuisin.. Eli kyllä, en jää ryyppäämään niitten kanssa.
Lauantai on vielä auki. Pirkanmaalle olis ehkä kyyti, mutta siellä ei mitään ärreitä kinkereitä luvassa, joten ihanko sitä osais olla lauantain kotona??!
Ja nyt perkeleen digi-boksi pätkii, tai siis kuva telkkarissa. Arvatkaa, ono ärsyttävää, kun tulee vaan pieniä laatikoita kuvassa ja koko ajan rasahtelee. Vittuuuuuu, sen kerran, kun minäkin telkkaria ajattelin kahtoa.
1 Comments:
Olkaamme yhdessä vittuuntuneita \o/ <3
Lähetä kommentti
<< Home