Valmistautuminen haastatteluun

Huomenna mulla on se prkleen työhaastattelu. Joten tänään olen jo henkisesti valmistautunu siihen. Duunikaveri kysy, jännittääkö, niin jäin suu auki sitä kattomaan. Että siitä voi päätellä: ei jännitä. Tutut ihmiset haastattelemassa, turha edes yrittää teeskennellä - ne on jo mun.. hmmm.. "parhaat" puolet nähny (kun olen esim. linjanjohtajalle, joka päätöksen tekee, avautunu rahotusjutuista).
Valmistauduin kyllä sitten kuitenkin hiukan. Päätin, että en laita kirkuvan punasia farkkuja, jotka mulla on ollu tän viikon duunissa. Kaivoin siis esille jotkut vähiten kulahtaneet mustat housut kaapista. Hitto, en kyllä kokeillu, mahtuuko ne jalkaan. Mutta laitetaan mahtumaan. Niin, ja pesin tukan salin jäljiltä. Pitänee yrittää vielä huomenna muistaa kammatakin se. Tai iso nuttura yleensä auttaa, jos karvoja ei saa selväks. Ja jos muistais nenän niistää kans, niin eiköhän se siinä. En kai mä viddu mitään missin paikkaa hae! Vaikka tietysti sellasen saisin ihan heittämällä.