Iloista laskiaisriehaa ja lätkä-kyyneleitä

Tänään olen viettänyt aikaa plondin kanssa PULKKAMÄESSÄ. Siis ihan vapaaehtoisesti. Ja kaiken lisäks se oli helevetin kivaa. Vähän kyllä perheiltä tuli paheksuvia katseita, kun multa nyt SAATTOI vahingossa siinä metakassa päästä pikku "vittusaatanaperkele" ihan vaan hiljasella volyymilla. Ja ehkä ei oltu normaalien laskiaisriehailijoitten näköisiä: kaks hampuusia (toisella liekkipipo, toisella pääkallopipo), ei lapsia mukana. Onneks sentään ei ollu kauhee rapula! Tai känni! Yhden kerran kyllä laskin tupakki huulessa, siitä sain heti Miss Pulkkamäki -tittelin. Missssä heeei on mun tiaaaara?

Blondin naapurit olivat myös tulossa. Olivat siinä kävellessä miettineet, ollaankohan me jo paikalla. Ei mukamas olleet edes meitä nähneet, kun KUULLUN perusteella muka pystyi tietämään, että me ollaan paikalla.

Mutta kaiken kaikkiaan oli hulvaton laskiaisrieha. Mä olin tietysti paras pulkkailija - ainakin omasta mielestäni. Rytelikköön laskin vaan kerran, mikään paikka ei hajonnu (mustelmiahan ei lasketa). Pulkka kyllä hajos loppujen lopuks, ei vissiin kestäny kahta - ööh - hiukan isompaa laskijaa. Ja mehua ja pullaakin saatiin.

Pulkkailun ja saunomisen jälkeen seuras Suomi - Ruotsi-jääkiekkoa. Ja voi prkl, niinhän ne hurrit taas meni voittamaan. Mä veikkasin kyllä oikean tuloksen. Mutta silti. Pitihän siinä sitten itkeä tirauttaakin. Plondi sanoi, että se alkaa pikku hiljaa nähä musta uusia puolia - iso nainen itkee kun isot miehet häviää lätkässä. No, ei oo nähny vielä kaikkea - jos tässä vielä joskus nähään, niin pyydän sen mun kyytiin autoilemaan!! Jos se sen kestää, niin on mies - isoilla kirjaimilla.