Joko voi lähteä FME:hen? Johan voi...

Kylläpäs tää työnteko taas innostaa, kun on ihan muurahaisia housussa -mentaliteetilla oottamassa viikonlopun metallipöhinöitä. FME!! Here I Come. Paitsi että ovetkaan ei aukee vastsa ku kahen tunnin päästä...

Kävin aamupäivällä siellä hiivatin työhaastattelussa. Siis paikkaan, jonka tulee saamaan ihan joku muu kuin minä. Tiesin sen suunnilleen ennakkoon, koska arvelin, että yks pitempään reksinä ollut nainen sitä hakee. Tänään varmistui, että on hakenut kyllä - oli nimittäin tulossa minun jälkeen haastateltavaksi. Eli meni siis todellakin lämpimikseen lätisemiseks. Pomoni teki taas niin outoja kysymyksiä, että enpä juuri osannut vastata. Mutta suu kävi kyllä koko ajan. Vaikka pää on tyhjä ajatuksista, tarina ei keskeydy. Vissiin opettajien ammattivika... Mutta se siitä siis. Ja ajattelin kyllä heti haastatteluun mennessäni, että eipä se paikka irtois muutenkaan mulle. Yks haastattelija oli just sellanen hame ja jakku -tyyppi; se kirjotti heti papereihinsa jotain, kun tulin sisään. Varmaan "Tsiisus mikä hamppari. Ulkonäkö ei sovi lukioon."

Työpäivä on kyllä kokonaisuudessaan menny vähän niin ku harakoille. Muutamia paperia oon täällä pyöritelly, ja tietysti hengannu Facebookissa. Mutta kohta kohta kohta pääsee Kaakelitehtaalle turilaitten joukkoon pyörimään. Nähdään itse asiassa jo kolmen vartin päässä tuossa pubissa. Herratejee, miunhan pitääkin siis alkaa jo meikkaamaan. Ja vaihtamaan vaatteita (ei kuitenkaan viittiny ihan pääkallopaidassa mennä sitten haastatteluun...) JIHHUUUUU - täältä tullaan, varokaa!