Matkarapsua

Ryhmyresor on palautunut jo Suomeen, joten paskat mie mitään saanu reissusta kirjotettua. Se on lomalla niin perkeleellinen kiire, ettei nettiin asti kerkeä. Mutta tässäpä tiivistystä kahesta viikosta kuvatusten kera.

Reissuhan alko tietenkin sillä, että lento oli pari tuntia myöhässä. Perkkele, että meinas jo ressiä pukata. Ihan meni uusiks suunnitelmat: ei ehitäkään pakolliselle päivä-sangrialle, vaan piti kämpässä tenuttamisen päälle paukasta suoraan Turboon. Voi sitä hymyn määrää, kun sinne pääs! On se aina, niin ku kotiin tulis. Väsy ja gänä oli tuossa vaiheessa jo melkonen, Vile itse asiassa hyytykin kesken ekan illan, mutta itsehän sinnittelin tietysti tappiin asti. Ja siitä vielä sitten kuulumisia vaihtamaan jne. niin, että menikin sitten aamupäivään, kunnes sain itteni takasin hotellille. Ja sitten oli taas kiireeeee!

Eka päivä pitää luonnollisesti käynnistää istumalla Cactuksella kaljalla ja sangrialla ja sateenvarjorinksuilla. Ja kyllähän niitä sitten muutama siinä tais mennäkin...

En kyllä nyt pysty muistamaan, missä muualla tuli sen päivän aikana käytyä, mutta Tuproon ei enää illalla selvitty. Siis MitVit?? Toinen ilta, ja heti aletaan hyytyä, on se kumma.

No mutta, täydennystä porukkaan alkoi sitten saapua ja menokin muuttua sen mukaiseksi. Eli melko kosteaa oli, vaikkakin ilmat pysyi kyllä perkeleellisen hyvänä. Enpä muista, että viimesen seittemän vuoden aikana joulun aikaan noin hyviä ilmoja olis ollukaan. Päivät siis vietettiin hyvin tiiviisti ulkosalla - joko baarissa tahikka uima-altaalla. Pojat oikein innostu yksissä allasbileissä yhteisrasvauspuuhiinkin

Taisipa olla sama päivä, kun itte sain kivat pandat käräytettyä naamaani. Ne aurinkolasien rajat on naamassa sitten vieläkin. Mutta turha tulla sanoon, etteikö rajoja olis...

Illat tietysti meni aikas tiiviiseen tahtiin Turbossa. Toisen illan erehystä ei tullu enää tehtyä muuta ku tarkotuksella. Jouni erehtyi yhtenä iltana ennen Turboon menoa vähän ummistamaa silmiään, ja senhän nyt tietää...

Parina iltana vetästiin Riitan kanssa "Jounit" niin, että itse Jouni jo alko sanoa, että ette kyllä istu vierekkäin, kun siitä tulee niin kovaan humalaan. Noh, minkäs teet... Yks iltakin istuttiin tiskillä ja moshattiin niin, että baaritiski oli kuulemma ollu vaan meikäläisen tukkaa. Sinä iltana tais tilanne olla se, että meikäläinen jo talutettiin Turboon sisään, kun nykäsin vähän long island ice teatä ennen sitä... Yleensähän vuoroiltoina käytiin vaan joku taluttamassa Turbosta pois. Ja seuraavana iltana sitten olin naisellisesti heittäny laatatkin pöytään. Ai että kiva... siitä ei yhtään saanu kuullakaan. Nooh, Jouni tais parina viimosena iltana ittekin siellä vähän laatotella.
Holger vaimoineen ja poikineen oli myös parin vuoden tauon jälkeen paikalla Saksasta, samoin Raymond Norjasta. Että vois sanoa koko Turbo-familyn olleen taas koossa. Paitsi missä oli Konsultti??! Kuollu varmaan...

Kaiken kaikkiaan täytyy sanoa, että ei vituttanu lomalla kyllä yhtään! Kiitos siis kaikille, tiedätte kyllä, ketä olette. Nähhään taas ja kippistellään maljoja...
Loputkin kuvat löytyy tuolta; eipä tullu taas usein kameraa laukusta kaiveltua, ku eihän sitä ehi...