Kiire helpottaa

Johan oli menoa ja meininkiä viime viikon ajan. Koko ajan piti olla jossain juoksemassa - ei siis duunin puolesta vaan vapaa-ajalla. Ja tunnetustihan työnteko haittaa vapaa-ajan viettoa, joten joutu jättämään jonkun illan menot jopa väliin! Lisäks tuli jo jossain vaiheessa mieleen, että mulla on kyllä aivan liikaa tuttuja, jotka esmes soittaa jossain bändissä! Sitten pitäis keretä käydä kattomassa kaikki keikat. Mutta ehkä vois jo pikku hiljaa myöntää, että joka paikkaan ei ole aivan pakko mennä, vaikka omatuntoa sitten jälkikäteen soimaakin.

Oli kyllä ruhtinaallista sitten lauantaina vaan maata sohvalla ja olla örnöttää. Olis toki ollu yhet tuparit, mutta ne päätin suosiolla skipata. Sunnuntaina olikin sitten pirteenä ja kerkes juosta rautakaupoissa ja vähän maalailla kaakeleitakin.
Se mikä sunnuntaina laitto taas höyryn nousemaan päästä (yllättäin): kävin parissa urheilukaupassa ettimässä ittelleni ulkoilutakkia. Jumalauta, lihaville ihmisille kyllä sanotaan, että kuntoilkaa ja blaablaablaa, mutta paree on nähtävästi kuntoilla vaan nahkatakissa. Eihän niistä kaupoista prkl löydy meikäläiset kokosta takkia! Jos koko on yli 42, niin ei sitten tartte ettiä, ihan vinkiks vaan. Eli pysyn helevetti läskinä ja sillä selvä. Ja syytän tietysti vaatteiden valmistajia, ittellänihän ei ole tuon asian kanssa yhtään mitään tekemistä. 42-kokoon kun en millään saa hartioitani ja tissejäni mahtumaan. Joten täytyy tyytyä vanhaan kunnon anorakkiin, jonka alle pitää sitten tumpata kuustoista kerrosta vaatetta, kun alkaa olla viileempää. TAI PYSYN SISÄLLÄ JA JUON KALJAA, SAATANA. Uhallanikin...