No terve vaan taas!

Kyllähän on taas (yllättäin) ollu ihana maanantai. Olin vielä tyhmyyttäni lupautunu sijaiseksi, joten jo kymmeneks piti kompastella duuniin. Kyllä meinasinkin kompastella omiin jalkoihini, sen verran viikonlopun jäliltä väsytti. Pikakertaus siis viikonlopusta lienee paikallaan:

Perjantaina oli Unshinen keikka Rocktownissa, ja pitihän sinne lähteä kavereita kannustamaan. Vakaa ajatus oli, että EI missään tapauksessa kauheita lärvejä ja HETI keikan jälkeen kotiin, koska lauantaina oli myös keilaamisen lomassa luvassa oluen sivistynyttä nauttimista. Ja taidattekin arvata, kuinka siinä kävi. No aivan, kaljaa alko tippua kurkusta alas sellasta kyytiä, että oksat pois. Melkein jo hävetti rampata tiskillä; piti jopa välillä käydä eri tiskiltä, ettei hra Oulu pääsis vaan mainitsemaan jotain vauhdista. Ja läksinkö kotiin heti keikan jälkeen? Buah-hah-hah-haaaaaa. Olin kotona jo lauantaina siinä puol kolmen aikoihin. Kun joku mainitsee ees puolella tavulla, että lähetäänkö jat- - -, niin miehän jo huudan, että jibii, jatkoooooooooot!

Lauantaina oli kyllä sellanen olo, että pysähtyä ei kotona voinu hetkeksään, ettei vaan simahtais. Joten olin hyvissä ajoin Helkyn vastaanotolla. Ja jaksoihan tuota sitten ihan mukavasti. Keilaaminen oli taas kivaa, vaikka taidot on täysin ala-arvoset (kyllä, Jykän kans hävittiin kaikille oikein reilusti). Siitä taas mentiin Rocktowniin, nyt lähinnä jumittiin pelaamaan tietopelejä, mutta hauskaa oli. Läksin pois (nyt rasti seinään) jo joskus yhen jälkeen... tai puol kaks ehkä.. Kävelin melkein koko matkan keskustaan, jossa tarkotus oli heti hypätä kotibussiin, mutta pitihän siinä piipahtaa vielä pubin kautta, kun niin kovasti mulle soiteltiin ja houkuteltiin. Mutta da-daa (toinen rasti seinään): en ollu ihan pilkkuun asti!

Eilen oli kyllä vähän sellanen olo, ku olis kaks päivää tenutellu. Kitaristin kranttu tuli Norjasta iltapäivällä, olin toki häntä lentokentällä vastassa, mutta ensimmäinen kysymys oli: Ookssää ajokunnossa, kun et ihan siltä näytä? Kivakiva, olin kyllä puhkunu mittariin ja nollilla oltiin. Vaikka voihan se pitää paikkansa, että ulkonäkö ei puhunu tuon asian puolesta...