Yks Fernet Branca piimällä, kiitooosh

Johan oli taas hassunhauska DamnPerkeleen reissu. Jokseenkin naama ja vatsalihakset kipeenä nauramisesta. Ja hiukan taitaa tuota päätäkin juimia... Ainakin kuohuviinikiintiö on hetkeks aikaa täynnä. Enpä muistakaan, että olisin ihan äskettäin metallikeikalla juonu pullotolkulla kuoharia, mutta Yo-talolla näin pääs tapahtumaan. Siellä tapahtui myös se, että kaatua tömähin paidanmyyntikojun edessä pitkin pituuttani (selälleni, tietenkin). Eipä siinä sitten voinu tehhä muuta ku ostaa Insomniumin paidan, ihan vaan sen tärähyksen peittoamiseks.

Lauantaina myös lanseerattiin uus paukku, kun Tarjaa alko närästää. Siinäpä sitten viisaat päät yhteen, että kun Fernet Branca tekee kuulemma hyvää mahalle ja piimä auttaa närästykseen, niin entäs, jos ne yhdistäis. Ja kyllä, tällanen sitten tilattiin Tarjalle (ja myöhemmin myös Arille). Ja kyllä, se on suunnilleen just niin pahaa, miltä se kuulostaakin.
Niin, ja kävinpä sitten laulamassa karaokea... eeee helevetti. Herää vain kysymys, että miks ihmeessä?

Tänään päästiin kuitenkin suhteellisen kunnialla kotiin. Yhen kerran piti vaan pyyhkästä auto rampilta ylös, että Pave pääs oksentamaan paineella. Aika tyylikkäästi meni siis...
Nyt on kyllä oikein ihanaa, kun Harri soittelee noin puolen tunnin välein ja pyytelee baariin.. Jos nyt kuitenkin jättäis väliin tänään. Olo nimittäin on yllättävän hyvä (mikä yleensä enteilee sitä, että ens yö on aivan kauhea ja turvokki huomenna jär-kyt-tä-vä)