Voi helevetin taivastelijat!

Ihmistyyppi, joka ärsyttää suunnattomasti: edessä kutvoilijat eli taivastelijat!! Aaarrgh, ,että oli taas kaupassa käynti yhtä juhlaa, varsinki kun nälkäkiukku vielä lisäsi ärsytystä potenssiin miljoona.
Mikä prkl siinä on, että ei saa monoa toisen eteen? Ja jos pitää jäähä jotain miettimään, pitääkö se jumalauta tehhä leveesti keskellä kulkuväylää? Ihan niin ku retorisena kysymyksenä vaan heitän tän. Kaupassa piti jo yhelle pariskunnalle vähän mainita, jotta Meinaatteko jäähä siihen loppuillaks? Oli nimittäin tie tukittu, ohi ei päässy mistään kolosta, kun herrasväki keskellä tietä kärrynsä kanssa mietti, mihin suuntaan sitä lähtis menemään.

Näitä kutvoilijoita tapaa monissa paikoissa, mutta kauppakeskukset on kyllä varmin paikka bongaamiseen. Liukuportaitten päähän pitää jymähtää just sillä sekunnilla, kun ne portaat loppuu. Ei tule mieleen, että niissä portaissa olis muutama muukin ehkä tulossa. Toinen oikein otollinen paikka on kaikkien mahdollisten ovien edessä. Kun pääsee ovesta sisään, niin siinähän sitten törötetään arpomassa, mihin suuntaan lähtis. Mielellään rinta rinnan. Ja kauheen mukava on tietysti myös ettiä koko tilan ahtain paikka ja kokoontua siihen. Sitten kun yrität päästä ohitte jostain välistä, niin mulkastaan vaan alta kulmien. Kun mie usein uskaltaudun vielä sanomaan "Anteeksi, pääsiskö tästä", niin se vasta taivastelijoitten mielestä kauheeta onkin! Että joku voi pyytää siirtymään??!

Että ihan vaan vinkiksi: jos jotain pitää jäähä miettimään ja ihmettelemään, sen voi tehhä muuallakin kuin keskellä väylää. Ehkä yks parhaita helmiä on se, että tyyppi käveli suojatielle (oikein teiden ritarina päästin sen vielä menemään) ja autoni eteen pysähty sitten näppäilemään tekstaria!! Siis keskelle tietä. Sillon kyllä torvi soi ja ehkä ihan vain vähän teki mieli hivotella, saatana. Tajutkaa nyt jo kutjakkeet, että tässä maailmassa on muitakin ihmisiä kuin te!
Joku päivä vielä varmaan potkasen jotain taivastelijaa... mrrr.