Virallisesti vammainen

Että voihan vitunsaatananhelevetti! Nyt on daamilla nilkka murtunu ja kipsi kaverina ainakin seuraavat kuus viikkoa. Tai no, onhan tässä jo kolme päivää menny, eli 5 ja puol viikkoa "enää". Ei muuten paljon naurata. On jo tässä muutaman päivän aikana saanu huomata, miten helevetin avuton sitä on yksinään ja yksjalkasena. Jo vessassa käynti on suuri seikkailu. Ensimmäisiin viikkoihin ei sais jalka ees hipasta lattiaa, joten pahin aika siis on tämä. Siinä kun könkkää kepeillä ja yhellä jalalla, meinaa itku välillä päästä. Toiminta ei ole kovin aktiivista.
Mutta eihän tässä muuta auta, ku mennä sinnillä! Lähen muitten hoidettavaks viikonloppuna, niin saa ees ruokaa pöytään, koska kauppaanhan ei oikein pääse. Mainittakoon, että asuintalossani ei tietenkään ole hissiä. Voi se olla, että seuraavien viikkojen aikana vielä parit perkeleet suusta pääsee.

Eli vinkkinä vielä kerrottakoon, että jos lähdette Bergeniin, niin korkokengät ei sitten ole se paras mahdollinen kenkävalinta.