Voi elämän ihanuus! Perjantaina se loppui, nimittäin vittusaatananperkeleen tipaton puoli-tammikuu. Tai siis tarkemmin ajateltuna 15 päivää. Siis 15 PITKÄÄ PÄIVÄÄ. Olen kuningas, olen ollut tänä vuonna KAKSI (2) viikonloppua selvinpäin. Ja vielä peräkkäiset viikonloput. Uskaltaisin ennustaa, että tämä ei tule toistumaan (ai niin, ne uudenvuodenlupaukset...diibadaaba).
Mutta tiivistelmä viikonlopusta:
Perjantai: Virgin Oilissa harrastamassa musiikkia. Tarjolla oli
Black League,
Bendover ja
Blake. Viiltävä analyysi sanoo, että Liiga ja Blake toimivat taas kuin katujyrät; Bendover oli näin nätisti sanottuna paska. Että sen olis kyllä voinut korvata vaikkapa
Mannhailla, kiitos!
Noitten kahden bändin lisäksi hyvää oli olut, siitä kiitos myös. Humala ei ollut mikään älytön, kiitos siitä minulle (ja Koposelle, joka tais jäädä kotiin). Yöllä tuli myös ylimääräinen urheilusuoritus, kun kävelin uppohangessa Itäväylältä kotiin. Ai niin, yöbussissa kuuntelin tietysti mp3:sta ja jo Hakaniemen kohdalla alko laulattaa niin maar perkeleesti. Piti oikein tsempata, etten olis alkanu hoilottaa, koska siinä tapauksessa mut olis aivan takuulla heitetty pellolle bussista. Mutta kun sitten jäin pysäkille, niin annoin kyllä tulla oikein sydämeni kyllyydestä. On siinä lähiö raikunut muuten... eikä ole mitään kaunista kuunneltavaa tuo meikäläisen hoilotus.
Sitten saapui lauantai ja PLING, ei ollu edes rapulaa. Outoa?! Mutta onneks päästiin sitten sunnuntaiksi sitä hankkimaan. Pärtsän 3-kymppisiä vietettiin kulttuurikaupungiosa Kalliossa, Lepakkomiehessä. Sinnehän toki piti suunnistaa. Tarjolla oli vapaata seurustelua, tietovisaa (voitettiin!) ja musiikkia. Mun kyllä piti sitten jo kiiruhtaa kohti Nosturia, jossa luvassa taas oli
Insomniumia ja
Moonsorrow'ta. Tai siis OLIS ollut Insomniumia (jota erityisesti olin menossa kattomaan), JOS olis perkele ollu ajoissa paikalla. Näinpä sitten kaks viimestä biisiä, ja niistäkin toinen oli Sentenced-cover. Että bändin keikkakunnon testaus jääkin siis FME:hen (BUAH-HAH-HAH-HAA, millon mä sieltäkin muka jotain olen muistanut!). Moonsorrow kyllä veti myös hyvän keikan, vaikka suurin osa siitä menikin suuta pieksäessä. Mutta hyvä se oli silti..vissiin...ehkä...uskoisin..muistelisin.
Keikan jälkeen loppuilta/yö menikin sitten Infernossa yltiösosiaalisena. Niin, ja yöbussimatkan jälkeen TAAS ylimääräinen kuntoilu, koska Koponen tais vähän nukahtaa pysäkin ohi, ehkä kuitenkin tällä kertaa vain noin pari kolme kilometriä.
Viime yö on mennyt liskoillessa. Olipa pirteä päivä tänään töissä ja opettamassa romantiikan kirjallisuutta, jeee.. Ja huh hah hei vaan, kohta on perjantai, jollon ryhmyryhmä lähteeä Tukholmaan. Sillä reissullahan sitä ei viinaa otetakaan..