Juhannusraportti

Juhannus ja Nummirock on sitten tältä herran vuodelta ohitse. Kylläpä meillä taas oli niin mukavata, notta ei voi ku naureskella. Tai siis naureskelisin, jos muistaisin ylipäätään mitään. Eli jos ootat tästä nyt viiltävää raporttia bändeistä ja soittolistoista, niin lopetahan lukeminen ihan alkuunsa. Nimittäin suunnilleen (TAAS!) muistan olleeni kattomassa vain Sonta Arcticaa. Hyvin menee siis...

Torstaina riennettiin jo paikalle, ja siinähän sitä leirissä oli kaikki tutut naapurit. Ensimmäiset viis tuntia meni siis huomaamatta skoolailuun ja hölöpöti-höpötykseen. Jossain vaiheessa kuitenkin riennettiin kalja-alueelle, jossa ekana iltana oli pari bändiä. Hei, miehän muuten muistankin jotain Korpiklaanista! Tai lähinnä siitä, että tekniset häröt haittas keikkaa. Eipä siinä sitten mittään, siirryttiin takasin leiriin ryypiskelemään. Siinähän sitä menikin huomaamatta aamuun asti. Kaverit tuli kaheksan jälkeen paikalle ja olivat tosi otettuja, kun oli jaksettu niitäkin oikein valveilla ootella... Tai no, mie olin tainnu siinä vaiheessa ottaa jo torkut kivi tyynynä puupölkyn vieressä, jota olin kaiken lisäks yrittäny lähennellä. Joten etteikö muka ollu juhannussäpinöitä, tä??

Perjantain voin kyllä sanoa ihan kokonaisuudessaan menneen melkosessa sumussa ja humussa. Jotain kaukasta muistikuvaa on Tarotista. Dark Tranquillity tuli katsastettua jopa ihan kokonaisuudessaan ja muistelisin, että tykkäsin keikasta niin maan perkeleesti. Ai niin, ennen tätä Lefa oli muuten jo kolme kertaa meinannu kaatua nuotioon. Piti viedä se vähän laakeemmalle paikalle, ettei poikaa satu.
Six Feet Under jäi sitten vähän niin ku välistä, koska ennen sitä läksin hakemaan vähän lisää vaatetta päälle ja - ullatuuuus - jäin ryypiskelemään ja höpöttämään ihmisten kanssa.

Lauantai on perinteisesti aina saunapäivä, joten aamupäivästä pitkälle alkuiltaan tuli hengattua ja juovuttua siellä "oikeella" leirintäalueelle. Sielläkin toki vauhtia ja vaarallisia tilanteita riitti. Taidettiin ihan huomaamatta juua Leifiltä Minttu-Fucking-Black -pullo pois vanhenemasta. Sitten tuli kauhia kiire takasin alueelle, kun Sotajumala ja Sepulturakin olis ollu alottelemassa. Tartteeko enää ees mainita, että jäätiin sitten yllättäin leiriin ryypiskelemään ja em. bändit meni ns. ohi. Miehän kovasti ootin Thyrfingiä, mutta nyt täytyy kyllä tunnustaa, että en muista, olinko sitä bändiä ees kattomassa.... Suatto olla, jotta olin, mutta saattohan tuo jäähä näkemätikin. Venomista kyllä on hämärä mielikuva. Kyllä se Cronos on aina yhtä rumaa kateltavaa!

Sunnuntai ei sitten enää ollukaan herkkua. Siellä sitä varvikossa nökötettiin ja ootettiin ajokuntoa. Ja usko oli matkalla loppua...
Mutta eniveis: ens vuonna taas uudelleen, tietysti! Kiitos ja anteeksi menoihin ja meininkeihin osallistuneille. Te teette ne kinkerit!

Nyt sitten ei enää sadefestareita, kiitos

Viikonloppuna on sitten myötätuulirockailtu. Ja yllättäin eilen sateessa. Alkaa jo pikku hiljaa tympiä tuo pellolla sateessa seisominen, joten s****na toive: juhannuksena ei enää sadetta, joohan!!?

Hyvät oli löylyt

Nyt on sitten varsinainen kesäfestarikausi avattu Sauna Openissa. Tietysti ekoilla festareilla tuli oltua jo huhtikuussa, mutta nyt on sit niinköööö ulkoilmatapahtumien putki auki. Kesältä tuo ulkoilma ei kyllä suinkaan tuntunu koko aikaa. Torstaina oli perhanan lämmin, perjantaina sataa losotti ja lauantaina oli perkeleen kylmä. Ai, ihana Suomen kesä - on vähän niin ku jokaiselle jotakin. Eugenen kuva kertoo lauantaista kaiken: tukka märkänä ja Eugene Simmons -meikit vähän levinneinä..Mulla oli hitusen sama fiilis, kun ei sitä sadetakkia kerenny koko päivänä päälle laittaa. Olin vähän kostee vaatetus jo loppuillasta - sillon se oli sitten myöhästä enää kaivella jotain kortsua laukusta päälleen.

Mutta hauskaa kyllä piisas, vaikkei bändit nyt varsinaisesti parhaita mahollisia ollu. Olihan siellä joku Kisuli ja Death Angel ja vanha nahkahanska Danzig ja kasa suomalaisia. Viime viikolla kyllä tuumasin, notta minkähän takia sinne ylipäätään on kolmeks päiväks menossa. Mutta kyllä sen tuolla ollessa taas muisti: fiilis ja kaikki ihanaiset tutut tekee festarit! Kuka sinne nyt bändejä menee ees kattoon? Paljon kivempi juua kallista kaljaa kalja-alueella kolme päivää. Rahaa menikin ihan tuhottomasti, koska eihän päivä ikinä siihen festareitten päättymiseen loppunu...

Aamut meni lähinnä hihitellessä edellisen päivän tapahtumille. Tulihan siinä käyttäydyttyä, mutta ihmiset oli mukavia ja lepposia. Yksikään tyyppi ei ees suuttunu, kun tupakilla tuhautin sen pumpattavan kitaran ns. paskaks. Kohta se jo joras joku maniska kädessä - ja yhä vieressä. Sitä uutta soitinta en onnistunu sitten polttamaan.

Nyt on kyllä hiukan sitten joutunu puhaltelemaan. Töissä ei tänään saanu mitään aikaiseksi, ja loma lähestyy uhkaavaa kyytiä. A P U A. Mutta ei sitä kuitenkaan opi - perjantaina taas festaamaan...

Onhan taas kesää aloteltu

Huh hah hei. Rankka työ ja rankat huvit. Useempi viikonloppu on tullu kesää aloteltua. Ensin piipahettiin tuossa toukokuun puolella ryhmypäiväristeilyllä Tallinnassa. Siellä päästiin ihan jopa lähimmälle terassille, jossa sitten käyttäydyttiin koko päivä. Käytöskukkaset toki jatku vielä laivalla ja maissakin, kun piti lähtee poikain keikka todistamaan. Tallinnasta unohtu esmes ostaa siiderit, kadonneita (mutta onneksi aina löytyneitä) tavaroita riitti tuolla sakilla. Helsingissä onnistui sitten porukasta kaksikin henkilöä lentämään Cornerista ulos, mikä jo sinällään on melkonen saavutus - paikassa kun ei yleensä ketään taida olla alta kolme promillen.

Seuraavaksi sitten piipahettiin viettämässä reipashenkinen ulkoilmaviikonloppu Riihimäellä. Siellä tuli hetki poikien terassilla istuttua ja tonttujen punaista (ja ties minkä väristä) ihmejuomaa juotua.

Taidettiin me jossain vaiheessa käydä kylilläkin, mutta aikaa kului mm. trampoliinilla temppuillessa, suihkulähteessä uidessa ja erilaisia ihmejuomia maistellessa. Ihmejuomia oli sitten mennykin mm. yheksän pulloa väkeviä, että olo oli myös sen mukanen. Varsinkin kun siihen vielä lasketaan nukkumattomuus.

Sitten tulikin koulunpäättäjäisviikonloppu, jollon "en sitten lähe minnekään". No enpä... Perjantaina kun sai juhlavermeet päältä pois, sihahti kaljakin auki ja kaupungiltahan sitä ittensä löysi. Lauantaina sitten tulikin yllättäin vieraita. Vietettiin ensin päivällä aikaa kulttuurikaupunginosa Kalliossa, välillä välikuolemat kotona. Houmous från Hiirimäki tuli sitten meille tissutteleen illalla. Ajattelin jo, ettei siitä enää minnekään lähetä, kun Tampereen vieras oli simahtanu, enkä sitä ylös saanu. No, noushan se sitten puolen yön aikaan ja kohta kuulu hyvin selkeellä äänellä: "Kai tästä nyt vielä jonnekin saluunaan lähetään!" Ai perhana, että repesin. Ja lähettiinhän sitä. JA vielä sitten jatkamaan takasin kotiin.

Notta tarjoilijaaaa.. vielä yksiiii! Tais siinä sitten jaksaa jälleen kerran aamun tunneille asti. Pojat joskus kasin aikaan lähtivät kohti Riihimäkeä, siinä sitten pari tuntia unta pollaan. Ja sunnuntaina toki parit loiventavat. Sitten se kankkunen tietysti tärähti illalla.

Tänään on ollu kyllä oikein ihana päivä töissä... huh huh. Työhaastateltavia koko päivän ja kuitenkin vielä klo 8 piti vähän laatottaa vessaa ennen töihin lähtöä.
Huih, tällä viikolla onkin sitten ohjelmassa semmonen viiden päivän viikonloppu, koska Tampereelle suunta jo keskiviikkona ja Sauna Open Air käyntiin torstaina. Wooohooo.