Tylsääää

Kyllähän oli taas umpitylsä viikonloppu! Mulla ei selvästikään ole bailuhenkisiä kavereita enää. Alkaako ne kaikki vanhentua, häh? Oon vaan möllöttäny kotona ja surkutellu kohtaloani. Lauantaina oltiin duuniporukalla teatterissa, eikä KUKAAN ollu lähössä jatkoille. Laitoin itte viestin vissiin 20 "kaverille", että olisko kukaan radalla. Niin pah, ei!! Pojat oli naisineen, mutta enpä nyt jaksanu jäähä niitä yksin oottelemaan.
Ihan tissiposkia kaikki!

Ens viikonloppuna karkaan kaupungista, tai jos en karkaa, niin lähen prkl yksin vetämään kännit. Mökötän jossain kapakan nurkassa enkä puhu kenellekään. No se nyt ei olis yllätys, eihän kukaan tule mulle juttelemaankaan. Haluun Iltakouluun, Taukoon, Baseen, Prahaan, Ricksiin.. Haluuhaluuhaluu. Ja nyt sitten oon möksähtänyt kaikille - ettäs tiiätte.

Viikonloppuuuuh!

Ai että perjantaina tähän aikaan alkaa aina tuntua mukavalta. Taas kerran kiireinen viikko takana ja voi antaa aikaa ittelleenkin. Tänään oon piipertäny täällä laskimen kanssa ja laskenu kevään tuntikehystä (mikäli se kenellekään mitään sanoo). Mutta nyt loppu!! Prkl. En edes tiedä, miten monta viikkoa tää mun rehtorijobi vielä jatkuu. Määräyshän on nyt vain tän viikon loppuun, mutta mulle sanottiin, että määräystä jatketaan. Mutta aika riippuu sitten siitä, millä aikataululla uus rehtori tänne pääsee. Ehkäpä viikkoa tai kaks tai kuukaus. Tiedä häntä.

Nyt ajattelin suunnistaa Tikettiin hankkimaan elämää eli Mokoman ja Amorphiksen keikkaliput. Sitten sieltä vielä bodaamaan, niin saa pään tyhjäks. Sitten voikin hyvällä omalla tunnolla maata soffalla lopun iltaa. Minnekään en taida lähteä. Huomenna mennään duunin kanssa gylttyyriä harrastamaan eli teatteriin. Porukkaa on kyllä kipeänä - tai siis erityisesti bailuporukkaa, eli saas nähhä, onko kukaan lähössä teatterin jälkeen "lasilliselle". Tai saattaa kyllä olla lasilliselle lähdössä, mutta kun minäpä tahtoisin dokaamaan!! Outille sain lipun, että Outi pliiiiiis, korkeakulttuurin jälkeen sitten viihdepuolelle, jookos?

Tiukka tentti

Tänään olin sitten haastateltavana. Tein jopa myönnytyksiä: otin turparomun pois ja laitoin paitapuseron päälle. Mutta en jakkua!! Linjanjohtaja esitti kyllä todella tiukkoja kysymyksiä - lähinnä kyllä aika paljon mielipiteisiin pohjautuvia ja kaiken maailman visioita. Niitä sitten änkytin siellä. Mutta ei nyt ainakaan mikään paska fiilis jääny. Ens viikolla selviää, kuka meidän koulun uusi rehtori sitten on. Jotenkin vain tuntuu, että se en ole minä. Tiedän että ainakin yksi haastateltavista on aika kova luu vastassa. Kolme ne vaan haastatteleekin. Tai ovat siis tänään kaikki haastatelleet.

Yks kysymys huvitti kyllä erityisesti. Linjanjohtaja kysyi, uskonko tulevani toimeen sen kanssa. Viittasi jopa meidän vuosi sitten tapahtuneeseen ensikontaktiin, jollon me naamat punasena tapeltiin koulun budjetista. Että tällanen ensivaikutelma silläkin minusta... Mutta eipä tuo ole meidän yhteistyötä myöhemmin haitannu. Asiathan ne riitelee jne. muita fraaseja. Saapi nähä saapi nähä.

Onneks viikko kuitenkin on lopuillaan. Huomenna vielä pari tuntia jos duunia tekis. Mietin, meniskö kattomaan Unshinen keikkaa. Bändi ei niinkään innosta, mutta siellä saattasi nähhä tuttuja. Mutta kun lauantainakin olis duunin kans teatteriin meno. Ei viittis siellä hirveessä rapulassa olla. Jos kävis huomenna vaan salilla ja sitten kotiin. Katellaan..

Valmistautuminen haastatteluun

Huomenna mulla on se prkleen työhaastattelu. Joten tänään olen jo henkisesti valmistautunu siihen. Duunikaveri kysy, jännittääkö, niin jäin suu auki sitä kattomaan. Että siitä voi päätellä: ei jännitä. Tutut ihmiset haastattelemassa, turha edes yrittää teeskennellä - ne on jo mun.. hmmm.. "parhaat" puolet nähny (kun olen esim. linjanjohtajalle, joka päätöksen tekee, avautunu rahotusjutuista).
Valmistauduin kyllä sitten kuitenkin hiukan. Päätin, että en laita kirkuvan punasia farkkuja, jotka mulla on ollu tän viikon duunissa. Kaivoin siis esille jotkut vähiten kulahtaneet mustat housut kaapista. Hitto, en kyllä kokeillu, mahtuuko ne jalkaan. Mutta laitetaan mahtumaan. Niin, ja pesin tukan salin jäljiltä. Pitänee yrittää vielä huomenna muistaa kammatakin se. Tai iso nuttura yleensä auttaa, jos karvoja ei saa selväks. Ja jos muistais nenän niistää kans, niin eiköhän se siinä. En kai mä viddu mitään missin paikkaa hae! Vaikka tietysti sellasen saisin ihan heittämällä.

Mitä meikkipussini on syönyt?

Tein naisen työn ja siivosin maskipussin. Koska tunnetusti olen kova tälläämään, oli mielenkiintoista huomata, mitä kaikkea siinä nyssäkässä on. Siis sellaista, mitä en edes käytä. Herää vain kysymys, mitä teen noin 20 huulipunalla (käytän töissä aina samaa, väritöntä, ja bailatessa muutamaa), erilaisilla luomivärillä (jotka kuitenkin päivän aikana hieroutuu pois). Tai minkä takia säilytän loppuun kuluneita kajaleita ja huultenrajauskyniä? Olenko sittenkin nainen? Tätä kysymystä jäänkin pohtimaan loppuillaksi.

Outo haaste

Helin haasteisiin on aina vastattava.. Eli mitä löytyy jääkaappini SIISTISTÄ ovesta: Viiviä ja Wagneria, iskulauseita, lista cd:istä, joita pitää hankkia, Nyt-liitteen juttu siitä, että heavy on ÄLYKKÖJEN musiikkia (ja kuvaksi oli pläjäytetty Sentenced - pitihän siihen kirjoittaa omia kommentteja). Ja magneetit on kaikki eri paria.

Uusi viikko, entiset kujeet

Uus, kiireinen viikko edessä. Ma - ke sihteeri kouluttautumassa, ja opo sairaana. Joten pitäis pyörittää vissiin kansliaa yksinään. Mikä tarkottaa sitä, että mun pitäis olla jo duunissa eikä kotona netissä kränäillä.. Huh huh. No, kyllä tää tästä menee, joskus sitten. Ehkä kesälomalla Turkissa pääsee relaamaan.
Onneks kerrankin on maanantai, että ei oo rapula ja turvokki. Viikonloppu tuli vietettyä ilman viinaa (kerrankin). Eipä noilla pakkasilla huvittanu nokkaansa baarin ovelle laittaa.

Mähän varotin...

..siis että päivitän vain päiväkirjaa viikonlopun. Löytyi meemi (täältä), jossa katsellaan taaksepäin

1. Mitä sellaista teit vuonna 2005, mitä et ollut tehnyt koskaan aiemmin?
Enpä muista, että olisin jotain erityistä tehnyt uutta.. Nooh, harrastin seksiä italialaisen kanssa vuoden ensimmäisenä päivänä (ja sama toistui myös seuraavan vuoden ensimmäisenä päivänä..)

2. Piditkö uudenvuodenlupauksesi, ja teetkö enemmän ensi vuodelle?
Aloitin "tupakkalakon" (eli vain kolme tupakkaa päivässä). Se kesti inasen yli kuukauden. Enemmän en lupauksia tälle vuodelle ole tehnyt - enkä uudelleen tuotakaan.

3. Synnyttikö kukaan läheisesi?Ei tietääkseni

4. Kuoliko kukaan läheisesi?Ei muistaakseni - onneksi

5. Missä maissa kävit? Virossa, Turkissa, Saksassa ja Espanjassa

6. Mitä sellaista haluaisit vuonna 2006, jota puuttui vuodesta 2005?Enemmän vapaa-aikaa - ja enemmän rahaa, jolla viettää sitä vapaa-aikaa.

7. Mitkä vuoden 2005 päivämäärät tulet aina muistamaan ja miksi?öööh, muistan kyllä kaikki päivämäärät, mutta en sitä, mitä niinä päivinä on tapahtunut.. Ehkäpä 1.10.2005, kun Sentenced haudattiin, niisk

8. Mikä oli suurin saavutuksesi tänä vuonna?
Eipä ne kovin suuria ole koskaan olleet. En tiedä.. Ehkä se, että selvisin suhteellisen täysjärkisenä työpaikan muutoksista.

9. Mikä oli suurin epäonnistumisesi? Ei sellaisia ole, ei ainakaan myönnetä!

10. Kärsitkö sairauksista tai vammoista? En mistään vakavammasta.

11. Mikä oli paras asia, jonka ostit? Jokainen olut

12. Kenen käytös herätti hilpeyttä?Lähinnä omani sekä suurimman osan kavereista. Myös liian pitkäaikaisen sänkykumppanin tapa laittaa välimme täysin poikki ja morkata uutta tuttuani sai hymyilemään

13. Kenen käytös masensi?Em. henkilön

14. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?No johan on vaikea - hauskan pitoon, keikkoihin, festareihin, matkusteluun

15. Mistä olit oikein, oikein, oikein innoissasi?Jokaisesta iiihanasta matkasta. Loppuvuodesta myös eräästä miespuolisesta turilaasta.

16. Mikä laulu tulee aina muistuttamaan sinua vuodesta 2005? Sentencedin End of the Road

17. Viime vuoteen verrattuna, oletko:a) onnellisempi vai surullisempi?
Toivottavasti vielä onnellisempi
b) laihempi vai lihavampi?
Heheh, laihempi tahtoisin olla --> totuus: varmaan vielä 10 kiloa lisää
c) rikkaampi vai köyhempi? Tasoihin taitaa mennä

18. Mitä toivoisit tehneesi enemmän?Matkustelleeni ja levänneeni

19. Mitä toivoisit tehneesi vähemmän?Stressanneeni työasioista

20. Kuinka vietit joulua? Isin ja äitin uudessa talossa, mukana myös systeri. Tänä vuonna rauhallisesti ilman hössötystä. Ja tapaninpäiväksi Inglesiin Marjon kanssa

22. Rakastuitko vuonna 2005?En, ihastuin kyllä.

23. Kuinka monta yhdenyön juttua?Dääääm, en kyllä laske!! Olihan niitäkin.. Yli kaksi, alle 20 varmaan.

24. Mikä oli suosikki tv-ohjelmasi?Big Brother (valitettavasti)

25. Vihaatko nyt ketään, jota et vihannut viime vuonna tähän aikaan?
En ylipäätään vihaa ketään - liian vahva tunne ihmisille annettavaksi.

26. Mikä oli paras lukemasi kirja?Varmaan Lemmyn elämäkerta.

27. Mikä oli suurin musiikillinen löytösi?Tulikohan Pain Confessor v. 2005 - ei, kyllä se oli jo edellinen vuosi.. Täytyy sitten heittää Stam1na (livenä)

28. Mitä halusit ja sait?Heee-he-heh-hee. Arvatkaa?

29. Mitä halusit muttet saanut?En ainakaan saanut sitä haluamaani tarpeeksi usein. En myöskään saanut uutta työpaikkaa.

30. Mikä oli suosikkileffasi tänä vuonna?
?? Troija (oliko v. 2005?)

31. Mitä teit syntymäpäivänäsi ja kuinka vanha olit?Rico liimasi mulle tukkaa, tein kakkua, jota syötiin kavereitten kanssa. Sitten siirryin toisten kavereiden kanssa baariin, lensin ulos Tenkasta (jossa hajotin tuopin), lauloin karaokea, riitelin erään miespuolisen henkilön kanssa puhelimessa.. Eikös siinä jo olekin. Olin noin 22 vuotta nuori.

32. Mikä yksi asia olisi tehnyt vuodestasi mittaamattomasti tyydyttävämmän?Mittaamattoman huolettomampi työ

33. Kuinka kuvailisit henkilökohtaista pukeutumiskonseptiasi vuonna 2005?Musta. Ja aina ne renttuvehkeet.

34. Mikä piti sinut järjissäsi? Ystävät!

36. Mikä poliittinen asia herätti eniten mielenkiintoasi?
Panun työt Brüsselissä

37. Ketä ikävöit?Ikävöin harvoin, mutta korstoa välillä syssyllä tuli ikävä.

38. Kuka oli paras tapaamasi uusi ihminen?Olenko edes tavannut uusia ihmisiä? Ei ainakaan kukaan uusi työkaveri. No hitto, loppuvuodesta Teuvan pariskunta!! Ehdottomasti. Ja Aloe Vera -konsulli Sveitsistä.. ja ehkä sitten Italian ihme (Juujuu Marjo, tiiän että sä et siitä tykänny)

Kuolema kuittaa univelat

Heli haastoi tähän meemiin..

1. Mitä tahdot maalliselle tomumajallesi tehtävän, kun aika sinusta jättää ja heität keyboardin nurkkaan?

Mä olen jo testamentannut kroppani lääketieteelliselle. Siinäpä on tuleville lekureille ihmettelemistä, että MITEN IHMEESSÄ noilla sisuskaluilla on eletty näinkin kauan!

2. Mihin haluat, että sinut haudataan / sirotellaan? Miksi?
No voi helvata.. En mä tällasta oo miettiny. Kuitenkin sirotellaan... Sen vois tehdä Tuska Open Airin lavalta joku ärhäkkä bläkkisbändi.

3. Missä tahdot muistotilaisuuden pidettävän?
Tahdon bileet, ei mitään harrasta muistelua (pakanakin kun olen perkele). Jos on kesä, niin joillekin festareille; jos on talvi, niin hämynen baari. Eikä sitten mikään poppi soi, pliiiiis.

4. Mikä teksti hautakiveesi tulee?
Ainakaan en unohtanut elää!

Messuilua

Tänään vietettiin tuntitolkulla aikaa matkamessuilla. Täytin varmaan tuhat arvontalipuketta, että on prkl, jos ei jotain matkaa kopsahda. Ettäs tiiätte! Mä olen se voittaja - siis M-I-N-Ä. Tahtoo reissuun! Tahtoo rahaa! Hetikaikkitännemullenyt! Olohuoneen lattialla on myös pussitolkulla jotain Turkki-esitteitä. Ihan niin ku mä en sinne muutenkin menis.. Mutta vasta 5.7., joten voin fiilistellä ees papereitten kans.

Äsken myös diskuteerasin puhelimessa Italian Luigin kanssa yli puol tuntia. Mahto tulla poijalle kalliiks, mutta eipä ole mun ongelma. Ihmetteli, kun mua on niin vaikee saada kiinni. Viddu niin ku mä nyt puhelin kourassa koko ajan oottasin, että joku soittais. Kun nääs on kiireinen työläinen.

Eikä ne kiireet tästä hellitä. Meiän opo soitteli tänään, että se on onnistunu kaatumaan olkapäänsä paskaks. Sairaslomaa ainakin kaks kuukautta. Tietysti tosi paha juttu, joutuu leikkaukseen yms. Mutta arvatkaapa kenen niskaan ainakin osa niistä duuneista kaatuu?? Ihan yks villi arvaus vain...

Huomenna painun salille ja reenaan itteni kerralla timmiin kuntoon.

Pikashoppailija

Ai että mä tykkään shoppailusta (siis EN). Tänään menin ennen duuniin menoa Itikseen, koska piti saada lasiputkisulake valojen himmentimeen. No eihän sitä tietenkään ensimmäisestä paikasta löytynyt, eikä toisestakaan. Joten kävin Itäkeskuksen juosten läpi 20 minuutissa. Tulos: huulirasva, joku ihmevoide, Femisoijaa (Marjo kehu) ja neljä cd:tä ja aika silmien tarkastukseen Instruun. Ja ainiin, se sulake myös. Tuo riittikin meikäläisen puolen vuoden ostosreissuks. En kestä ihmisiä, jotka lompsii hitaasti edellä. Yleensä ne on vielä niin leveitä, että ohi ei pääse mistään välistä. Sitten tulee mielessä 666 perkelettä ja vituttaa äärettömästi.

Yritin tässä lukea uuden mp3-soittimen ohjeita, enkä saanu mitään tolkkua. Onnistuin ehkä kuitenkin lataamaan sinne yhden biisin Marjon uudelta cd:ltä (jonka ostin sille). En oo varma. Kuka tulis mua pienoista auttamaan??

Olenko työnarkomaani?

On alkanu tuntua siltä, että nykysin mulla on aina kiire. KOtonakin käyn vaan pyörähtämässä ja sotkemassa - kukaan ei siellä ole jälkiä siivonnu, Koponenhan ei sitä kuitenkaan tee. Ja tästä mukamas kiireestä johtuen mulla on vieläkin joululoman univelat nukkumatta. Millonhan tää helpottaa??

Nythän olen siis tammikuun ajan taas vs. rehtorina, ja tässä on kyllä heti miljoona asiaa vuoden alussa. Sitten pitäis jo selvitä uus rehtorikin - tai ainakin valinta, eri asia, millon henkilö tähän pääsee tulemaan. Niin, ja mä hulluhan hain tätä paikkaa ja menen haastatteluun ens torstaina. Ja opet kovasti on listaa keränny, että mut pitäis valita. prkl.

Mutta nyt täytyy taas rientää. Viikonloppuna vedän lonkkaa ja kirjottelen vaan päiväkirjaa. Varotus!!

Miksi Tampere teettää aina krapulan?

Olenpa selvinnyt taas Tampereelta kotiin. Ihmettelen vaan, miten sieltäkin aina onnistuu hommaamaan krapulan - vaikka ei edes dokaa... Tai niinhän oli alkuperäinen ajatus, muttamutta...

Perjantaina irroteltiin hiukset päästä. Lähdettiin sitten iltapuhteiksi käymään Ricon duunista mulle väriä. Huomatuksena se, että mulla oli toinen puoli päästä vielä selvittämättä, joten pipo vain syvälle korville ja menoksi. Ja helevetti, matkan varrelta bongattiin Sami istumasta DD:ssä. Pitihän sitä mennä moikkaamaan. Ja moikkaamiseen kuului kolme juomaa (enkä tarkota mitään mehua..). Onneks paikka sentään sitten meni jo kiinni, joten värikin tuli haettua. Istuin muuten baarissakin pipo päässä. Kyllä sitä on niin neitiä, että.
Lauantaina selvittelin sen pään toisen puolen ja iskin värit päähän, kun Rico teki duunia. Sitten alkoikin uusien karvojen liimaaminen. Kaheksaan asti niitä väkerrettiin. Mulla oli ollu ajatus, että lähen vielä lauantaina kotiin, mutta vidud - baariinhan me mentiin. Tai siis "Käydään nyt pari kaljaa ottamassa." Joojoo, kuka uskoo? Pitihän siinä käydä tarkastamassa uus Hellä. Ja Alepubissakin istua pilkkuun asti - siis vaikka mä en edes paikasta tykkää!! Sentään sen verran älysin, että enää kolmen aikaan en viilettäny uus tukka putkella Sputnikiin, vaan suunnistin kotiin.
Tänäänpä sitten heräsin vasta kahdelta. Huhhahhei vaan. Että tämmönen reissu.

Pehmyt pudotus??

Missä hitossa on se ensimmäisen työviikon pehmyt pudotus?? Niih, kysyn vaan. Oon paiskinu taas pari päivää rehtorina, sitä jobia kestää nyt sitten näillä näkymin tammikuun ajan. Tai saattaa se loppua aiemmin, jos uus rehtori valitaan jo ennen sitä ja se pääsee alottamaan. Mutta ainakin ny ens viikko menee näissä hommissa. tänään on ollu kokousta, eilen koko päivän talousseminaari, huomenna tulee kaks uutta opettajaa näytille jne. jne. Ja siinä sivussa oon vielä korjannu kolmen kurssin kokeet ja viimoset aineet. Että terve vain.
Mutta huomenna pyyhällän duunin jälkeen Tampereelle, taas uutta tukkaa pukkaa.

Tänään sain Mirkkalta FME:n liput. Ihanaa, ei oo siihenkään enää ku rapiat päälle kuukaus. Ja ennen sitä sentään Bödömeitten keikka. Onpa taas mitä oottaa. Eihän mulla muuten mitään elämää oliskaan..

Kerkesin kuitenkin imuttaa galleriaan joulukuvat ja matkakuvat. Kattokaa ja ihailkaa!

Eka työpäivä = kuolema

Aina tää töihin palaaminen ottaa yhtä koville! Nyt vielä suunnilleen suoraan reissusta. Oon aivan dööd. Eikä kiireet tunnu tuolla yhtään helpottavan, ens viikolla sit ehkä?

Turvokkia pukkaa

Olemme saapuneet takaisin Suomeen. Lappeenrannasta vielä päryyteltiin tuhannen väsyneenä Helsinkiin. Tarkempaa informaatiota matkasta seurannee tulevina päivinä, mikäli työt sen sallivat... Kylläpä huomenna heti innostaakin mennä duuniin.

sen verran voin valaista, että turvotus alkaa olla melkoonen. Viis kiloa on pamahtanu reissussa painoa lisää. En ymmärrä? Kun eihän me kaljaakaan edes paljon kitattu :-) Mutta jospa tämä tästä vielä jonain päivänä. Kuvia tulee myös galleriaan, kun aika ja resurssit sen sallivat