Saikku ja ääretön ketutus jatkuu

Tänään pyörähti kolmas viikko saikkua käyntiin. Lupposijoituspaikka on porukoitten luona, mutta kohta varmaan lähen vaikka pyörällä täältä pois. Jos vaan jättäis rojunsa tänne ja pinkasis junaan.
Äsken taas sain kuulla saarnan kaikista tekemisistäni. Lähtökohtasesti en kuitenkaan osaa tehä mitään oikein. Pukeudun ihan väärin, ulkonäkökin on jotain ihan muuta ku pitäis olla, se outo hevikulttuuri viehättää (ei tietenkään pitäis), ryyppään itteni hengiltä, oikeestaan pitäis hakee jotain toista työtä (jota en tietenkään saa, koska oon tän näkönen ku oon), siivota tarttis useemmin, samoin harrastaa liikuntaa, ja pitää kaverisuhteista paremmin huolta. Ja vittu keskustella tuon minut synnyttäneen henkilön kanssa enemmän! Kun se keskustelujen taso on tätä luokkaa, niin ihan hirveesti kiinnostaa. Ihme ja kumma, parisuhdekorttia ei tällä kertaa livautettu mukaan.
Juuh, sanokaa vaan, että kiittämättömyys jne. Oon toki kiitollinen tästä avusta, joka täällä on tullu, mutta nyt alkais kyllä olla jo helevetin korkee aika päästä noista eroon. Mutta vielä KAKSI viikkoa muka täällä!! Siinä ajassa kyllä tuun jo raivohulluks, joten kohta varmaan lähen fillarilla täältä pois - yks 430 km tuntuu ihan pieneltä matkalta!!

Virallisesti vammainen

Että voihan vitunsaatananhelevetti! Nyt on daamilla nilkka murtunu ja kipsi kaverina ainakin seuraavat kuus viikkoa. Tai no, onhan tässä jo kolme päivää menny, eli 5 ja puol viikkoa "enää". Ei muuten paljon naurata. On jo tässä muutaman päivän aikana saanu huomata, miten helevetin avuton sitä on yksinään ja yksjalkasena. Jo vessassa käynti on suuri seikkailu. Ensimmäisiin viikkoihin ei sais jalka ees hipasta lattiaa, joten pahin aika siis on tämä. Siinä kun könkkää kepeillä ja yhellä jalalla, meinaa itku välillä päästä. Toiminta ei ole kovin aktiivista.
Mutta eihän tässä muuta auta, ku mennä sinnillä! Lähen muitten hoidettavaks viikonloppuna, niin saa ees ruokaa pöytään, koska kauppaanhan ei oikein pääse. Mainittakoon, että asuintalossani ei tietenkään ole hissiä. Voi se olla, että seuraavien viikkojen aikana vielä parit perkeleet suusta pääsee.

Eli vinkkinä vielä kerrottakoon, että jos lähdette Bergeniin, niin korkokengät ei sitten ole se paras mahdollinen kenkävalinta.