Nyt on sitten Wacken käyty tältä vuodelta. Ratkiriemukasta oli. Tässäpä tiivis festarirapsu:
Keskiviikko 1.8.
Olin parantunut mahataudista, joka olikin ruokamyrkytys, joka oli tullut Finnairin lentokoneruuasta, joten ei kun vaan kohti uusia nöyryytyksiä!
Puolentoista tunnin yöunien päälle meillä oli tärät lentokentällä. Panukin soitteli, että tulee samalla lennolla, koska Blue1 oli ylibuukattu. Tietysti meillä Mirkkan kanssa oli jännitys siitä, mahdutaanko koneeseen. Varsinkin jännitys voimistui, kun chekkauksessa täti sanoi, että Finnairkin on ylibuukattu.
Jännitystä jatkuikin sitten ihan sinne lähtöportille asti. Siellä kuitenkin saatiin paikkaliput käteen, joten matka voisi alkaa... Tai siis voisi alkaa jos kone olis kunnossa. Mikä yllätys: teknisiä vikoja. Odotusta, tupakan polttoa, tax freessä pyörimistä, kaksi kahdeksan euron kuponkia kentällä käytettäväksi, odotusta, tupakointia... Enkä ees voinu vetää bisseä, koska Hampurissa odotti ajovuoro. Nooh, koneeseen päästiin vihdoin kolme tuntia myöhässä. Ja entäs sitten? Vieläkin odotusta! Ja nyt perkele syynä oli se, että joku ääliö oli lukkiutunu vessaan! Anteeksi, korjaan: ryssä-ääliö. Eikä sillä ollu edes lippua ja tyyppi oli vissiin vetäny kolme pulloa votkaa. Jumalauta, siinä on taas sellanen kansa että perkelevittusaatana.
Vihdoin sitten neljä tuntia myöhässä päästiin matkaan. Oli jo sen verran väsyny, että ei ees muistanu pelätä. Hampuriin päästiin kunnialla ja saatiin autokin hetsiltään käyttöön. Sitten ei kun vaan huristelemaan kohti Wackenia (siis minä ajoin..). Matkalla pakollinen pysähdys Elmshornissa, autoon pakattiin loppuviikon viinat, katos ja tuolit. Että täyttä kyllä oli.
Matka oli sujunut tähän asti oikein jouhevasti. Mutta sellaset 20 km ennen Wackenia jouhevuus loppui. Jono jysähti paikalleen aivan yllättäin. Luultiin ensin, että on sattunu joku kolari tms. Mutta sitten selvis (tunteja myöhemmin) että jono johtuu festareista. Wackenissa oli aikasempina päivinä satanut niin paljon, että pelto oli ihan mutavelliä. Tästä johtuen tietysti joutuvat sitten ohjaamaan autoja vähän mitä minnekin. Siinä jonottaessa menikin sitten aikaa vissiin sellaset 5 - 6 tuntia. Mutta ei meillä mitään hätää siinä ollu. väsymys nyt vaan oli melkonen. Toisaalta kun ajattelee esim. Espanjasta tulleita poikia joitten kanssa jonossa hetki jutusteltiin: ne oli olleet jo ennen tätä automatkalla kolme päivää!! Eli turha meiän mitään narista. Näinkin poikia sitten festareilla ehkä perjantaina, olivat jääneet jollekin pysähyspaikalle yöksi ja tulleet vasta torstaina alueelle.
Lopulta yön tunteina päästiin Wackeniin ja alueellekin. Autot piti ajaa jonnekin viimisimpään nurkkaan, sinne myös sitten pystytettiin teltat. Ja niinpä tais tehhä moni muukin. Mä painelin saman tien nukkumaan, Mirkka ja Panu oli vielä haahuilleet siellä täällä.
Torstaina aamu koitti suhteellisen aurinkoisena. Edessä oli vielä katoksen pystyttäminen, sitä ei viititty ihan pimeessä tehhä. Mirkka oli jo tehny pohjatyöt ja äkkiä saatiin katto pään päälle. Sen jälkeen sitten ohjelmassa rannekkeen vaihto. Siinäkin jonossa taidettiin trönöttää tunnin verran. Sitten suunnilleen tiskillä selvis, että kun mulla ja Mirkkalla oli X-mas-paketin lippu, olis pitäny jonottaakin toisessa jonossa. No huh huh, etuiltiin sitten siihen toiseen jonoon. Olis ehkä voinu olla hitusen selkeämmät opasteet tässä asiassa. Saksalainen järjestelmällisyys ei toimikaan ihan jokaisessa asiassa.
Virkistävän suihkun jälkeen kyllä sitten aukes virkistävä votkapullo. Ja festarit saivat vihdoinkin kunnolla alkaa! Torstainahan kinkerit alkaa vasta joskus viiden aikoihin. Bändejä on vaan muutama. Nyt ei kyllä pysty muistamaan, mitä siellä torstaina oli. Paitsi että Saxon oli ihan yhtä paska mitä olin muistellukin. Pikkulavalla oli jotain kattomisenkin arvosta, ehkä.
Perjantaina piti jo aamupäivän aikaan rientää alueelle, koska kyllähän Amorphis pitää ulukomaillakin nähhä. Sen piti alottaa klo 12, mutta eipä alkanu... Nimittäin noin puoli tuntia ennen keikkaa lavan edustalla syttyi tulipalo! Ihan meiän nokan eessä, oltiin vähän niin ku tapahtumien ytimessä. Alueelle oli tuotu olkia mutaa kuivattamaan, ja äkkiäkös ne nyt kytee, kun joku sinne tupakkinsa heittää. Palo leviskin aika nopeasti! Oli Amorphiksella messevä pyroshow siis... Valokuvamateriaalia seuraa, kunhan kerkeän niitä kuvia taas laittaa nettiin. Mutta henkilökunta ja palomiehet toimivat hienosti, ei kuolonuhreja tai muuta sellaista. Pelkästään pieniä aikataulumuutoksia.
Perjantaina haahuilinkin ihan keskenäni alueella, kun muut lähti teltoille. Niitä ei Possessed kiinnostanu, hölömöt! Oli nimittäin oikein ärhäkkä keikka. Epsanjan poikien kanssa sitä kateltiin ja ihan vaan vähän viinaakin otettiin. Perjantaina muutenkin bändiputki oli oikein mieltä lämmittävä. Kyllä mä yhessä välissä muistin siellä teltallakin käydä vähän votkavarastoa tyhjäämässä. Perjantain parhaita taidepläjäyksiä oli em. Possessedin lisäks Turbonegro, Dimmu Borgir ja Samael.
Lauantaina oli ohjelmassa pitkään hengailua teltalla, koska vasta joskus kuuden jälkeen oli bändejä, joita viitti kattoa. Ihan suosiolla skipattiin esim. Stratovarius, yllättäin. Sacred Reich klo 12 olis vähän kiinnostanu, mutta ei jaksanu lähteä raahustamaan sitä matkaa yhen bändin takia. Joten taidettiin kiskasta vähän niin ku kalsarikännit, kunnes sitten mentiin kuuden jälkeen aluelle. Lauantaina potin räjäytti Immortal, In Flames ja Cannibal Corpse. Viimesin näistä varsinkin heitti perkeleellisen hyvän keikan. Ja siinäpä olikin sitten festareitten viimenen bändi meidän osalta.
Festareillahan ei tule yleensä krapula. Näin on aina hoettu, jo vuosikausia. Mutta kyllä, kyllä se voikin tulla. Sunnuntai-aamuna minulla sellainen oli. Pura siinä nyt leiriä ja pakkaa tavaroita.
Mutta kunnialla selvittiin taas takaisin Hampuriin lentokentälle ja koneeseenkin mahduttiin. Eilen illalla siinä yhentoista jälkeen olinkin sitten jo kotosalla. Kyllä oma sänky tuntui oikein mukavalta.
Nyt on sitten viimonen lomaviikko meneillään. Kyllä kesä on taas viuhahtanut äkkiä ohi. Ja tääkin viikko on jo pientä arkea ainakin sen osalta, että huomenna ja ylihuomenna oon kouluttautumassa satojen äidinkielen opettajien kanssa. Kukahan ei taas kuulu joukkoon? Varsinkin kun naama "vähän" pääs kärähtämään reissussa ja nyt siitä lähtee nahkariekaleita irti. Kivaa...
Keskiviikkona koulutuksen jälkeen sitten lähetään vielä köröttölemään kohti Outokumpua. Lauantaina on mummon kuoppajaiset, joten Itä-Suomessa meneekin sitten loppuloma.
