En mie perkele saa töitä edes Keravalta! Tänään tuli kirje sieltä, että
kiitämme kiinnostuksestanne ja blaablaablaa, ja olipa yllätys, että valinta ei osunut minuun. Tuli jo sellanen epätoivonen fiilis, että en saa enää ikinä uutta työpaikkaa. Kuitenkin tänä keväänä tuo työhaastatteluissa juokseminen jo pelkästään on käynyt työstä! Ja vielä maanantaina olis yks... Viittiikö tuonne ees mennä, ei se napsaha kuitenkaan kohtille.
Tällä viikolla tuolla nykyisessä työssä (joka jatkuu sitten hamaan tulevaisuuteen) onkin ollu ihan hoppua. Viimenen viikko opiskelijoitten kanssa on aina kiireistä. Sanon vaan, että mun työt olis huomattavasti helpompia ja mukavampia, jos ei olis opiskelijoita... eikä muista opettajia. Onneks ne jää lomalle, saa pari päivää rauhassa tehhä töitä. Kylläkin ens viikolla olen vaan maanantaina (ennen sitä hiivatin haastattelua), sitten lähetään Ruotsiin. Jeeeee! Ja kai sitä sen reissun jälkeen pitää yks tai kaks tai puol päivää kävästä duunissa.
Tiistaina oli KISS. Nyt on sitten sekin nähty, mutta kyllä nuo jo voisivat vanahat miehet eläkkeelle jäädä. Tuskin se rahasta kiinni on ainakaan. Vähän oli väsähtänyttä menoa, eikä soundit ihan parhaat. Mutta toki siellä oli hetkensä, en hauku keikkaa, niin ku monet on tehneet.
Huomenna taas on lakkiaiset, viinan juontia pikaisesti opettajien kanssa ja sitten Nosturiin metallia kuuntelemaan. Kiva kiva. Varmaan kukaan ei arvaa, mikä on yllätysesiintyjä, kun se nyt on nimetty "Lohkareeksi". No mikähän olis? Tänään sopivasti sain Elmun jäsenkortin, saapi kaljaa halvemmalla. Ihan vaan sen takia sitä pitääkin sitten kitata.
Ja äsken palautin kevään viimesen esseen! En kyllä tiedä, meneekö läpi, tempasin niin lonkalta, että ainakaan ite en kurssin vetäjänä sitä hyväksyis...