Miehän oon ihan unohtanu?!

Ohops, on jääny päivitykset vähän vähemmälle. On sitä näköjään laiskaks kirjottajaks tullu. Mitäpäs sitä on tapahtunukaan?
Viime viikolla oli töissä toooooodella tylsää. Kaikki muut oli hiihtolomalla, joten tulipa täällä sitten lähinnä pyöriteltyä peukaloita ja notkuttua Facebookissa. No, toki sain siivottua huoneen kaapit ja vihdoinkin muutettua tavarani vanhasta työhuoneesta tähän nykyiseen. Eihän siihen sitten mennykään ku 2,5 kuukautta. Että olen tosi vikkelä liikkeissäni... No mutta, tällä viikolla sitten onkin hoppua piisannu viime viikon edestäkin, että ihan mukava jos välillä on hiukan lepposampaa. Tulihan tuota sitten tehtyäkin "vähän" lyhyempiä työpäiviä.

Perjantaina suunnistettiin sitten kohti Amsterdamia, vaikka pientä matalapainetta mielessä olikin (kuolemantapauksen takia). Viikonloppu oli kuitenkin mitä mainioin! Perjantai-iltana hiimailtiin vähän kaupungilla, tai siis lähinnä istuttiin Rock Planetissa. Ja yritettiin myös ettiä toista hevibaaria - väärältä kadulta luonnollisestikin. Samalla myös huomattiin, että Damissa on vissiin aika pössypäissään katuja numeroita. Vai eikö olekin täysin loogista, että kadun numerot (peräkkäin) menevät: 42, 44, 79, 8, 6.... Että joo. Ota nyt sitten joku osote ylös, minne pitäis löytää.... Tietysti asiaa auttais, jos ettis itekin oikealta kadulta.
Perjantaiyönä muuten meidän huoneessa pärähti palohälytin soimaan. Se vinku siinä jonku kymmenen minuuttia ja loppu sit. Eikä kukaan tuntunu hätäilevän sen perään, ei edes me itte...
Lauantaina ohjelmassa oli yleistä häröilyä kaupungilla. Ensimmäinen ostos oli aurinkoklasit, koska outo valoilmiökin vähän näyttäytyi. Kengätkin olis pitäny ostaa, kun jalassa olevat hankas rakot kantapäihin jo perjantaina (juu, muistin kyllä aika nopeeksi, miks en ole aikoihin pitäny niitä kenkiä - jotka muuten nykyään on roskiksessa). Häröily oli kylläkin lähinnä sitä, että käveltiin 200 metriä ja sit - ohops, pitäiskö istahtaa lasilliselle... Ulkonakin jopa yritettiin tarjeta istumaan, kun Hollannissakaan ei saa enää tupakkia röyhytellä sisällä. Mikä taas sekin on oikein kaksinaismoralismin riemuvoitto: pilveä saat kyllä pössytellä joka kulmalla Coffee Shopissa sisätiloissa, mutta edes niissä ei saa polttaa röökiä. Voi perrrrrrkkkele, sanon minä.
Lauantaina löydettiin myös se Helvetin Enkeleiden hevibaari, jota perjantaina etittiin. Oli oikein mukavan olonen paikka, ja siellä sai polttaa röökiä yläkerrassa. Kylläkin oltiin varmaan ainoat, jotka sitä tupakkia poltteli. Se helvetin imelä pössyn haju sai mulle aikaan kauhian hedarin. Eipä sitten dokailtu ihan övereihin asti.
Sunnuntaina tulikin sitten vahingossa vedettyä kivat päiväpörinät ennen lähtöä kotiin...

Tää viikko on ollut siis kiireinen. Huomenna on kuitenkin perjantai ja risteily! Paitsi mulla on ennen sitä koko päivän kestävät psykologiset testit, jotka liittyy duunipaikkaan, jota hain. Huh, saattaa olla aika puhki niitten jälkeen.

FME ja yksi lomapäivä takana

Tulihan se FME sieltä, kun kovasti ootti. Ja menikin pirun nopeesti ja (tartteeko ees sanoa) pirun kovassa sumussa ja humussa. Kyllä oli taas mukavata! Paljon tuttuja, musiikkia (taisin siellä paria bändiä käydä kattomassakin, vaikka tänä vuonna lähinnä keskityin siellä messupuolen baarissa istumiseen), tyyppejä, menoa ja meininkiä. Kaksi päivää meni ku siivillä! Mutta sen jälkeinen aika sitten onkin madellu, kun unen tulo on taas ollut heikkoa... Oikea jalka on myös hiukan kokenut kolhuja FME:ssä. Vois tälleen äkkiseltään sanoa, että se on mustelmilla nilkasta polveen asti.. ja turvonnu. Että tämmösiä urheiluvammoja tällä kertaa. Kaulahuivin kävin eilen hakemassa Basesta...

Eilen oli yksi hurja lomapäivä. Systeri tuli pikavisiitille, mutta ei nyt mitään kummosempia puuhailtu. Mitä nyt naiset tekee: käytiin kampaajalla laittaas väriä päähän. Siinähän se aika jo menikin.
Tänään olin kyllä töissä vaan tollaset neljä tuntia. On ihanan hiljasta, ku talo on aivan tyhjillään. Niin kyllähän siinä hommatkin sitten hoitaa nopeempaa. Tuskinpa aion muinakaan päivinä tällä viikolla siellä kovin kauan roikkua.
Perjantaina oliskin suuntana sitten Amsterdam.

Joko voi lähteä FME:hen? Johan voi...

Kylläpäs tää työnteko taas innostaa, kun on ihan muurahaisia housussa -mentaliteetilla oottamassa viikonlopun metallipöhinöitä. FME!! Here I Come. Paitsi että ovetkaan ei aukee vastsa ku kahen tunnin päästä...

Kävin aamupäivällä siellä hiivatin työhaastattelussa. Siis paikkaan, jonka tulee saamaan ihan joku muu kuin minä. Tiesin sen suunnilleen ennakkoon, koska arvelin, että yks pitempään reksinä ollut nainen sitä hakee. Tänään varmistui, että on hakenut kyllä - oli nimittäin tulossa minun jälkeen haastateltavaksi. Eli meni siis todellakin lämpimikseen lätisemiseks. Pomoni teki taas niin outoja kysymyksiä, että enpä juuri osannut vastata. Mutta suu kävi kyllä koko ajan. Vaikka pää on tyhjä ajatuksista, tarina ei keskeydy. Vissiin opettajien ammattivika... Mutta se siitä siis. Ja ajattelin kyllä heti haastatteluun mennessäni, että eipä se paikka irtois muutenkaan mulle. Yks haastattelija oli just sellanen hame ja jakku -tyyppi; se kirjotti heti papereihinsa jotain, kun tulin sisään. Varmaan "Tsiisus mikä hamppari. Ulkonäkö ei sovi lukioon."

Työpäivä on kyllä kokonaisuudessaan menny vähän niin ku harakoille. Muutamia paperia oon täällä pyöritelly, ja tietysti hengannu Facebookissa. Mutta kohta kohta kohta pääsee Kaakelitehtaalle turilaitten joukkoon pyörimään. Nähdään itse asiassa jo kolmen vartin päässä tuossa pubissa. Herratejee, miunhan pitääkin siis alkaa jo meikkaamaan. Ja vaihtamaan vaatteita (ei kuitenkaan viittiny ihan pääkallopaidassa mennä sitten haastatteluun...) JIHHUUUUU - täältä tullaan, varokaa!

Eka satsi yo-kokeita järkätty

Huh hah hei, nyt on ohitettu äikän tekstitaidon koe ja kielten kuullunymmärtämiset. Jihhaaaa! Nyt vaan sitten pyörittelen papereita ja oottelen opettajilta alustavia arviointeja. Kiva! Ei nuo 12 tunnin työpäivät välttämättä niin kauheen mukavia ole. Paitsi että huomennakin taitaa tulla ainakin 10 päivää, kun pitää klo 9 jo olla jossain keskustelutilaisuudessa. Ja perjantaina klo 10.50 työhaastattelu. Pittää nyt sielläkin käydä lämpimikseen lätisemässä jotain.
Mutta sitten: FME! Olen ansainnut kahden päivän örvellyksen. Että varokaa vaan...

Frostbite-fiasko

Oltiinpa sitten viikonloppu viettämässä mukavaa metalliviikonloppua Lahessa, Frostbitessa. Tai siis "mukavaa". Olihan muuten sellanen tapahtuma, että huh huh. En enää ees ymmärrä, miten joku voi sössiä ihan kaikki järjestelyt noin pahasti. Oli vissiin pikkupoika yrittänyt toimia isojen miesten tyyliin. Ja paino on sanalla yrittänyt.
Tila oli noin 20 kertaa liian iso porukkaan nähden. Siihen yhteen saliin olis mahtunu ihan kaikki toiminta. Mutta ei. Nyt mm. anniskelualue oli toisessa rakennuksessa. No, hyvä sinällään, että edes oli, koska sekin kuulemma oli ollu vähän niin ja näin, saadaanko niitä lupia. Mutta meikäläisten kohdalla tuo sitten tarkotti sitä, että bändeja ei tullu nähtyä, öh, kovin paljon. Eniten vituttaa näin jälkikäteen, että Lamb of God jäi näkemäti, sen niin kovasti olisin tahtonu nähhä. Mayhem ja Gorgoroth jäikin sitten näkemättä kaikilta, koska molemmat peruuntui. Voi kirosana!

Mutta kyllä meillä kaikesta huolimatta hauskaa riitti. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita myös. Mm. perjantaina oli pokkana festaripaikan ovelta hypätty johonkin autoon ja pakotettu äijä viemään meiät baariin. Baarista taas Koponen on päässy oikein Arch Enemy-saattueessa hotellille, kun ei oikein noi omat jalat tainnu olla kantavat. Lauantaina järkkäri festareilla (anniskelualueen puolella) kysy multa naureskellen, oonko käyny kattomassa yhtään bändiä. No höh, perjantaina kaks biisiä Texturesia ja vartin ajan Arch Enemyä ja lauantaina puol tuntia Barathrumia! Kyllähän siinä jo onkin... seittemänkympin edestä.

Alkopa taas aamu hyvin, hrrrrrrkele

Tänään ne sitten alkoi: kevään ylioppilaskirjoitukset. Radiosta sitä jo aamulla toitotettiin puolen tunnin välein, tärkeellä, virallisella äänellä tietenkin: Kevään ylioppilaskirjoitukset alkavat tänään äidinkielen tekstitaidon kokeella. Ihan niin ku en tuota olis tienny! Ei ku huvikseni olin Hesaria lukemassa jo kuuden aikaan. sviddu.

Sitten kun silmät sikkurassa ajelin töihin, niin eikö vaan cd jumi jotenkin soittimessa. Kuulostaa muuten älyttömän hyvältä toi Dion Holy Diver rap-versiona. Houli daive-e-e-er-e-e-e. Kyllä meinas Dio lentää ikkunasta Itäväylälle.

Mutta nyt on yo-koe saatu avattua ja pitäis alkaa (uudelleen) syöttää budjettia ohjelmaan. Saatana tääkin suunnilleen työpaikkakiusaamista: olin tehny jo hyvissä ajoin käyttövarojen syötön, niin eikös vaan eilen tule uudet laskelmat! Ja kun varta vasten olin kysyny, että oikeestiko laitetaan tänne koko vuoden luvut, vaikka koulut yhdistyy elokuussa. Vastaus oli, että joo, näin tehdään. Siis eiliseen asti... Ja luvut pitäis olla syötettynä huomenna, ennen ku ohjelma sulkeutuu. Näin toimitaan opetusalalla.

Unetonna Spinefeastin päälle

Tulihan se Spinefeast, ja meni kans. Nopeesti menikin, mutta mukavata oli. Kai, luulisin, uskoisin. Koska monikaan bändi ei jaksanut kiinnostaa, pystyi keskittymään oleelliseen eli tuijottamaan tuoppiin ja seurustelemaan tuttujen kanssa. Heitä tuolla näkyikin monia. Eipä tässä nyt jaksa yksityiskohtiin sen kummemmin mennä. Joka tapauksessa risteilyn varrella näkyi sammuneita ryhmyläisiä, kaatuneita tarjottimia, jekku-koristeita, aamukännejä, kadonneita jalkineita (niin, näkyi, koska löytyi sängystä myöhemmin).

Nukkuminen on reissun jälkeen ollut vähän niin ja näin. Pari unetonta yötä on nyt takana, ja toivoisin niiiiiin kovasti, että ens yönä nukkumatti kulkis tännekin suuntaan. Olis ihan kiva saada nukuttua, ennen kuin torstaina on eka yo-koe, mikä tarkottaa 12 tunnin työpäivää.
Ehkä tässäkin syy siihen, ettei jaksa nyt tarinaa tänne iskeä. Ehkä toisen kerran sitten.

Ja kiitos Mannalle pokaalista; yritän jaksaa laittaa eteenpäin jossain vaiheessa.