Spinefeastiä odotellessa

Miksei voi jo olla huominen? Miksei voi olla jo huominen ja klo 18.30? Miksei voi olla jo huominen, klo 19.00 ja kunnon ghänni bäällä?
Eli siis huomenna lähdetään ryhmyilemään Spinefeast at Sea -kinkereille sille rinsessa-laivalle. Ai että on mukavata. Paljon kavereita, musiikkia, ruokaa, juomaa... ja ties mitä. Tuntuu, että on niin tohkeissaan, ettei malttais / jaksais töitäkään tehhä. Huomennakin pitää vielä palaverissa istua kolmeen asti, siitä ei ainakaan tule hevon helvettiä! Mutta sitten piipahdus työpaikalla ja kohti Länsisatamaa, hii-o-hoi! Ja seuraavat 22 tuntia lainehilla seilataan. Perjantaina risteilyn päälle pitäis vielä jaksaa lähteä Tarotin keikkakunto katsastaan... huh huh. Oma keikkakunto saattaa olla aivan loistava siinä vaiheessa.

Asiasta toiseen ilman aasinsiltoja: sainpa sitten Vosuksen huollosta maanantaina. Ja loppulasku, dadaa: 1866,64. Siis eurorahaa! Sviddu ku se kundi puhelimessa tuon kerto, niin piti oikein tarkastaa, että anteeks, sanoitko "tuhat" siihen eteen... Huh huh. Siinä lohkes iso pala meikäläisen paskahuussiremonttirahoista. En siis sitä remonttia teetä tänä(kään) vuonna.

Mutta huomenna nähhään kaikki turilaat, täältä tullaan!

Viikon varrelta

Viikko on menny taas melkosella hulinalla. Kokousta kokouksen perään, joka ikinen päivä. Että ei ole oikein kerenny sitten niitä omia töitä tehhäkään. Huomenna on aivan ihmeellinen työpäivä: ei yhtään kokousta! Mitä sitä keksii tehhä? Hemmetti, sitten työpuhelin on tuossa huutanu tänäänkin muutamaan otteeseen, en todellakaan ole vaivautunu edes lähelle sitä masiinaa.

Perjantaina duunin päälle tuli sitten "piipahettua" baarissakin. Viiden jälkeen kysäsin Pekalta, että moneltas se pääsis duunista, kun löysin työpöydältä Villistä Wäinöstä tulleen lipun, jolla sai ennen kuutta kaks olutta yhen hinnalla. Ja niinhän siellä jo puol kuus sitten töpötettiin. Että kun tulee niin halvaks... Arvatkaa tuliko? Mirkka riens sinne myös jossain vaiheessa, sitten siirryttiin Ricksiin... ja sitten Prahaan. Eilinen menikin sitten soffalla makoillessa. En sentään enää eilen minnekään lähteny.
Tänään olen uhonnu, että kaikkien helmikuun kinkereitten jälkeen vietän kyllä tipattoman maaliskuun. Ettäs tiedätte!

Niin, ja Voortia en vieläkään ole huollosta saanut. Jotain hiivatin osaa ootetaan Ruotsista ny. Että kiva.

Kiva kun Vosus on huollossa...hrrrrkele

Vein sitten tänä aamuna Voortin kilometrihuoltoon (tai näin ajattelin tekeväni). Silmät aivan ristissä, olin niin väsyny, että kompastelin omiin jalkoihini. Muutaman tunnin päästä huollon poika soittaa, että tässä olis nyt sitten vähän enemmän korjattavaa. Saatanan ruosteläjä! Pissapoika on vuotanu joittenki tulppien päälle (vai mitä lie olivat, enhän mie niistä mittään ymmärrä), ja ne on tietysti aivan ruosteessa. Huoltoarvio tuollaset reilu 200 (siis kaiken muun päälle). Takaluukun mikrokytkin, arvio reilu 60... Etujarrun puhdistus, en ees muista hintaa. Aaaargh. Mutta onhan ne korjattava. Edellisestä Vosuksesta ruostu pelkästään ovet (kaikki), mutta ne meni takuuseen.
Nooh, istuin sitten iltapäivällä kokouksessa ja ihmettelin, kun ei huollosta soittoa kuulu, auton piti olla valmis neljältä. Sekuntia vaille toinen poika taas soitti - pitäis vissiin muuten olla iloissaan, kun miehet pitkin päivää soittelee. Mutta ei. Kuulemma yks niistä jutuista, joita pitää vaihtaa, oli niin jumissa, etteivät saaneet irti. Oli vissiin katkennukin. Että enpä saanu tänään autoa. Toki ilman sitä pärjään, mutta kauhulla oottelen, millanen lasku sieltä oikein pasahtaa. Voi tätä kirosanojen määrää! Oon tainnu keksiä muutaman ihan uudenkin.

Tulihan taas rentouduttua

Kylläpä taas on viikonloppu viuhahtanu vauhilla. Perjantaina läksin iltapäivällä töistä suoraan Tammi-päiville. Siellä kustantamon piikkiin tuli syötyä ja juotua alkuilta, ja parit luennotkin toki kävin kuuntelemassa. Tarkotushan oli lähteä sieltä ajoissa ja suoraan kotiin. Just just, ajoissa kyllä sieltä läksin, mutta tietääkseni en asu Basessa (tai no... kyllä se välillä siltä vähän tuntuu). Ihan ex tempore sinne kerääntykin sakkia. Heli jo minuu ootteli, Bloodride saapui treeneistä paikalle, ja koko ajan ovesta tuli joku tuttu. Mukavata oli! Yllättäin sitten Kirsin kanssa vielä paineltiin Ricksiin ja tappiin astihan siinä meni. Enkä kotiin itse asiassa selvinny ollenkaan.

Lauantaina paineltiin poikien kanssa matkamessuille. Hyi saatana miten paljon oli porukkaa! Mitään ei oikein pystyny katteleen, hyvä kun käveleen mahtu. Joten kaikista mukavin osasto oli baari! Ja siitähän se ajatus sitten lähti... Messuilta Nelluun ja sieltä Texasiin vetämään halpaa viiniä (kympin pullo, ei paha). Nyt ei kuitenkaan menny sentään neljään asti, vaan taisin lähteä kymmenen aikoihin pois.

Että tämmöstä rentoutumista joo... Huomenna onkin sitten varmaan taas tosi ihana pöhö. Pitäis vielä auto viedä huoltoon kaheksaks.

Vieläkin väsyttää

Eka työviikko on nyt sitten tän vuoden puolella takana. Nopeestihan tuo viuhahtikin, kun puuhaa on riittäny. Kaks viimestä työpäivää suunnilleen vaan taoin koneelle suomen kurssien ilmoittautujia. Ja voi jösses niitä nimiä! Xchiudrsgengfi ei ole takuulla mikään ihmeellisyys. Saatto tulla jokunen kirotusvirehe, onneks suurimman osan sai kopsattua suoraan sähkösistä lomakkeista. Ja samalla päätin myös ottaa käyttöön uuden, oman taiteilijanimen: Rudi Reva. Vai pitäiskö oikein laittaa Mc tai von tai af siihen väliin? Rudi vonReva... hmmm.

Eilen sitten puolestaan oltiin juhlistamassa Outin (kuvassa) synttäreitä. Ensin istahettiin Prahassa, sieltä sitten syömään Cantinaan (nam, ruoka oli hyvää, samoin Margarita; palvelu taas oli melkosen hidasta). Syömisen jälkeenhän tietysti sitten vanhukset lähti suoraa kotiin nukkumaan....No ei tietenkään- hahaa - joko luulitte? Päätettiin kuitenkin piipahtaa vielä Basessa, ja siinähän vierähti tovi jos toinenkin - kuten kuvista näkyy.

Synttäriporukka lähti sitten jatkamaan matkaa suuntana Zetor, mutta se ei niin minua innostanut, joten Kirsin kanssa suunnattiin vielä Ricksiin. Ja tappiin astihan siinä ihan huomaamatta meni.

Tuntu vielä, että ilta loppu totaalisesti kesken. Pitänee seuraavalla kerralla lähteä aikasemmin! Tai jättää syöminen väliin...

Yön tunteina sain taas totaalisen vahvistuksen siitä, että sana mies lausutaan (kielestä riippuen) joko ääliö tai pölvästi. Mie en vaan jaksa ymmärtää sitä ajatuksenjuoksua! Tyyliin "No en ole ollut yhteyksissä sinuun kahteen kuukauteen, mutta onhan selvä, että olet jalat ristissä odottanut vain ja ainoastaan minua." Juu, ihan varmaan olen! Tota noin, otetaankos uusi arvaus...

Kuinka kauan toipuminen kestää?

Univelat tuntuu painavan päälle yhä, vaikka viime yönäkin nukuin yli 10 tuntia. Kestääkö lomasta toipuminen nykyään viikon? Kuukauden? No, toisaalta tuolla lomalla nukkuminen jäi melko vähäiseksi, parin tunnin torkut sillon tällön, kunnon yöunia ei vissiin kertaakaan! Nyt kuitenkin alkaa jo ääni pikku hiljaa palata - luulenpa että suurin syy sen lähtöön oli paloviina!

Kauhia matkakuume on päällä koko ajan. Mietin kuumeisesti, missä pitäis ne hurjat kolme jäljellä olevaa lomapäivää. Pääsiäisen yhteyteen sais aika kivat vapaat... Mutta hitto kuka lähtee miun kans reissuun? No ei varmaan enää kukaan! Onneks sentään on tulossa edes Spinefeast-risteily ja Frostbite-piipahdus Lahteen. Mutta tahtoo myös ulkomaille, ees viikonlopuks! LäheLäheLähe...

Latailin edellisen loman muutaman taideotoksetkin nähtäväksi... Vaikuttaa noitten perusteella siltä, ettei siellä ole muuta ku viinaa otettu... ja aika lähellä totuutta se tällä(kin) kertaa on.

The Bitch is Back!

Nyt on sitten 11 päivää Inglesissä (lausutaan Turbo Pubissa) takana. Ja sanonpahan vaan, että huh huh. Välipäivät on amatöörien puuhaa, mutta kyllä sellanen olis saattanu tehhä ihan hyvää siinä puolen välin tietämillä. Kovastihan oli yritystäkin jossakin vaiheessa, mutta sitten tuli sateinen päivä ja vedettiin varmaan koko loman kovimmat kännit. Tai ainaki toiseks kovimmat.

Loma meni kaiken kaikkiaan hyvin perinteisin menoin. Vaikka nää perinteet kyllä tuntuu pahenevan vuosi vuodelta. Porukkaa oli mukavasti, Turbo oli entisellään. Ilman oli ainakin välillä ihan hyvätkin.
Nyt sitten on turvotus, väsytys, ikäväkin ja matkakuume. Minne seuraavaks!? No, huomenna ainakin töihin...