Phuuh ja huuh!

Ihme paikka tuo Tampere: aina sieltä saa karmivan kankkusen! Vissiin siellä siis myös "väkisin" kaadetaan viinaa suuhun, herkeemättä.
Reissu meni kaiken kaikkiaan mukavasti. Perjantaina rehtoreitten kanssa muutaman tunnin verran; oma esityskin meni hyvin (no tietysti). Sitten äkkiä vaatteiden vaihto ja moikkaamaan Pasia. Syötiin ja juotiin sen luona, sitten siirryin morjenstamaan Samia ja Samia kulttipaikka DD:hen. Ja Hellään. Ja tappiin asti tietysti. Ja vielä muutamien koulutusihmisten kanssa hotellilla "vähän" yömyssyä.

Että arvatkaa oliko lauantaina ihanaa? Nimittäin istua 7 tuntia koulutuksessa. Aamu meni ihan rattosasti, koska olin varmaan vielä humalassa (ja luonnollisesti melkein puol tuntia myöhässä), mutta iltapäivä oli yhtä tuskaa! Mutta selvitin tuonkin koettelemuksen.
Eikä sitä sitten koskaan opi. Koulutuksesta äkkiä Pirkkalaan suihkuttelemaan, uudet meikit naamaan ja taas menoks. Paitsi Pirkkala-Tampere väli kesti vissiin puoltoista tuntia, kun niitä busseja ei kovinkaan usein mene... En oottanukaan ku kolme varttia pysäkillä, jeejee.
Lauantaina tuli väsy vähän aikasemmin ku perjantaina. Mutta pääsinpä sitten tänään jo kotiinkin. Uusi viikko edessä, kunhan ensin selvittää ens yön, mikä varmaan on ihan mielenkiintoista liskodiskoilua.

Oho, viikko män jo

Mihin se aika aina oikein kuluu? Enhän mie saatana saa ees tehtyä mitään. Nytkin on yllättäin jo torstai. Ja tietenkään työviikko ei lopu tähän, niin ku yleensä. Mutta e-hei, huomenna suunnistetaan Tampereelle. Ensin iltakoulujen rehtoreitten tapaaminen, jossa mun pitäis asiantuntevasti puhua verkko-opetuksesta (kiinnostaapa...), lauantaina puolestaan samaisten koulujen opettajien syyspäivät. Koko helvetin päivä pitää kouluttautua ja olla muka kiinnostunut myös siitä, miten muilla menee. En muuten ole! Aion olla kovassa rapulassa - kun siihen se perjantaina sivistynyt ruokailu tms. kuitenki menee. Tai humalassa, helevetti. Sunnuntaina en edes vuosikokoukseen mene, koska lauantaina siirryn ihan muuhun sosiaaliseen elämään, sellaseen joka kiinnostaa. Että huihai Tampere, täältä tullaan. Vittu

Kiirettä pittää

Muutama lomapäivä vilahti silmissä. Oulussa meni kaikki ns. putkeen :-) Mukava paikka, mukavia ihmisiä. Ja iiiik, meijän kanssa samassa hotellissa oli 69 Eyes. Tai ainakin Jyrki, aurinkolasit koko ajan silmillä. Ei pyyetty nimmaria tai yhteiskuvaa.

Nyt on sitten kiirekiirekiire. Töistä ihmisiä poissa, pitää paikata, hosua, häslätä. Ja perjantain Tampereen esitelmä on - öh tuota - vähän hiomatta (lue: en ole edes alottanu miettimistä). Kyllähän mie verkko-opetuksesta puhun vaikka päiväkausia, mutta kai sinne pitäis jotain matskuakin tempasta, stana.

Nyt lähen vaihattaa talvirenkaat. Ratisee vittumaisesti, mutta ei sitä koskaan tiijä, millon talvi tulee, varsinkin kun on lähössä niinkin pohjoseen ku Tampereelle. Siellähän on karhujakin, ainakin oon hirveesti nähny pullossa.

Ouluun hophop

Tästä pitäis lähteä vissiin valumaan pikkuhiljaa kohti lentokenttää. Suuntana on siis suuri valkea kaupunki, Oulu. Luvassa ainakin sateista keliä. Ja paarittaa! Pakko päästä tsekkaamaan Oulun luvattua yöelämää. tänään ainakin Hevimestassa euron ilta, joten hilpasisko sinne? Mitäs luulette? Joten terve vaan, palaan kyllä jo parin päivän päästä.

Ilmiömäinen ihminen

Silmälekuri sanoi tänään, että olen ilmiömäinen parantuja. Silmät kuulemma muutaman päivän leikkauksen jälkeen niin hyvässä kunnossa. Nonni, olishan se pitäny tietää, että mie olen tässäkin asiassa loistava, niih.
Nyt sitten aika matelee vaan lomaa ootellessa (niin, se hurja yhden lisäpäivän syysloma). Lomasuunnitelmat on matkan varrella muuttuneet melkosesti, koska Finnairin koneet tuntuu olevan sunnuntaina aivan täynnä. Lähremmä siis torstaina pariks päiväks Ouluun. Eiköhän sitä sielläkin jotain keksi...

Ihan turhaa jännitystä

Eilinen operaatio meni oikein hyvin, vaikka olin ehkä hitusen hermostunu.. Paikan päällä saadut rauhottavat ei auttanut yhtään, varmaan ne anto mulle vahingossa piriä, koska illallakin olin yltiöenerginen. Hoitsu oli sanonu, että illankin saattaa olla melko tokkurassa. Just joo! Tänään voivat sitten triplata annoksen, kiitos. Noo, laserin ajan hoitaja piti mua kädestä. Ziisus mikä vellihousu.
Nyt sitten en ehkä ole varsinaisen terävän näkönen. Tilannehan on se, että parin tunnin päästä operoidaan toiden silmä, joten nyt toinen silmä näkee, toinen ei. Joten niksi-Pirkka kehiin eilen illalla. Vängersin vanhoista rilleistä toisen linssin pois, ja nyt istuskelen täällä ne rillit päässä. Saatikka sitten miten terävän näkönen oon nukkumaan mennessä: yöks nimittäin pitää laittaa sellaset muoviläiskäreet silmille, ettei tuu hieroneeks unissaan silmiä paskaks. Ne vasta hienot on! Tulkaa kuvaamaan alien-leffaa vaan tänne. Mutta toisaalta... kukapa minuu öisin olis kahtomassakaan. Viime yön oli kyllä herraseuraa, ajattelin että laserin jälkeen en uskalla yksin olla (ai prkl, mikä naisten kikka taas saaha mies tänne!) Mutta vitut, olisin selvinny jopa ihan ittekseni sieltä poiskin. Ei tuntunu missään.
Kyllä sitä nyt taas yritetään olla reteetä... Toki vieläkin hiukan jännittää tää päivä, mutta nyt tietää, ettei se niin paha homma olekaan. Siis jos kaikki menee putkeen...

Kohta lähtee taju

Jännittää niin perkeleesti! Puolentoista tunnin päästä olis sitten ensimmäisen silmän laserointi, huomenna toinen, jos tänään vaan kaikki menee hyvin. Saisko niitä rauhottavia tänne ja heti?! Pitää vissiin juoda pullo viinaa ennen lähtöä, jos se vähän rentouttais.

Mihin tää viikonloppu taas hurahti?

Kaipa sitä on tullu vanahaks, kun aika rientää niin hurjaa vauhtia. Ja mitään ei kuitenkaan saa tehtyä, tai että muka tapahtuis jotain, mistä viittis mainita..

Perjantaina oltiin siis risteilemässä. Meni ihan yllättävän siististi. Toki sitä kaljaa tuli kitattua ihan kiitettävät määrät. Laivalta vielä jatkettiin baariin, Mononen jo meitä terminaalissa oottelikin.
Eilen olikin sitten taas megakrapula. Sohvalla makasin koko päivän, yheksän aikaan illalla alko elämä ees hitusen palailla, mutta yö olikin sitten melkosta koomaa.
Joten tänään katumusharjotuksia kotitöitten ja opiskelujen merkeissä, jos vaan jaksais...

Lounastamaan lähetään

Tässä sitä ollaan lähöillään Outin kanssa picnic-risteilylle. Ihan vaan lounastamaan, jep jep. Kesän alussahan viimeks tollasella olen käynyt, sillon tultiin illalla takasin maihin verissäpäin lonkerot ympäri terminaalia lennellen (ja tämän jälkeen turvamiehet kantoi tavarat sinne terminaaliin...) Eli onkohan mun naama Viking Linen mustalla listalla? Pääsenkö edes laivalle? Ja jos pääsen, niin josko sitä vaikka osais käyttäytyä vähän toisin... Toisaalta nyt ei ole alla koko edellisen yön pohjia, joten ainakin vielä mennessä oon selvä (viimeks en ollu!)
Ostoslistankin oon jo tehny. Eye-liner, tupakkaa ja lonkeroa. Arvatkaa, minkä noista unohdan? Ja mitä muistan ihan ilman listojakin.

Voi kyllä olla aika eläkeläisreissu, kuvittelisin. Mutta uhosin jo eilen, että tanssitan kaikki paapat ja jos oikein villiinnyn, niin vetäsen vielä karaoket päälle. Sit mie ainakin olen mustalla listalla!

Piä hajoaaaa

Hirvee työpäivä. En jaksanu ees salille mennä. Kirjotin jotain homovitunperseen selvitystä opetusvirastolle, 12 sivua. Tiukkaa tekstiä. Ny ei jaksa mittään

maanantai, ööööh

Rankka viikonloppu takana, pitkästä aikaa. Rankka ja mukava! Perjantaina kohoteltiin maljoja ja imettiin sikaria Esan varpajaisissa. Ja ehkä myös hitunen humalluttiin. Kiitoksia juhlakalulle ja onnea koko pesueelle.

Lauantaina vietettiin grilli- ja saunailtaa Outin ja Robben luona. Aika hurahti pihalla istuessa, yhtä äkkiä ainakin oli neljä tuntia elämästä hävinny, koska ed. kerran katoin kelloa kahentoista hujakoilla ja sitten se yllättäin olikin jo neljä. Ohhoh. Lauantaina ei viina enää noussu päähän, mutta eipä kyllä eilen sitten ollu kovin kova kankkunenkaan. Mikä oli sinällään vain positiivista.
Viime yönä kyllä vetäsin 12 tunnin yöunet ja nyt naama on niin turvoksissa, että silmiä ei näy. Joten kyllä tuo grillaaminenkin näkyy naamasta. Vissiin marinadissa ollu jotain, vai?
Mutta kiitos myös lauantain isäntäperheelle.