Sairastaminen on syvältä! Ja joulu ehkä vähän kans

Tässä sitä lentsua podetaan jo toista viikkoa. Sen verran kovaksi äityi, että piti käyvä lääkärisedältä hakee lääkekuuri - ja saikkuakin pamahti sitten koko tää viikko. Joten siinähän tuli vähän niin ku viikko lisää lomaa. Ens maanantaina alkaa virallisesti kahen viikon loma ja lauantaina suunnataan ryhmymatkalle Kanarialle.

Mutta ei ole hääviä tää sairastaminen. Jotain kun yrittää puuhastella, niin kuume pamahtaa taivaisiin ja sitten taas maataan sohvalla ja palellaan. Nokka on tukossa niin, ettei henki kulje. Kävin kuulkaas maanantaina ostaan oikeen sellasen nenäkannun vai mikä perkeleen sarvikuono sen nyt onkaan. Apua ei juuri ole ollu, kun ontelot on niin tukossa, ettei se helevetin vesi hievaha mihinkään suuntaan. Onneks nyt hiukan on jotain elämää havaittavissa ja räkäkin tulee jo jopa ulospäin.

Sairaslomalla on taas tullu oltua telkkari päällä päivät pitkät. Voi ny ssaaatana, sanon vaan. Luaja, mitä kuraa sieltä suolletaan! On taas kuulkaas Emmerdalet ja muut tunteet ja nuoret ja tuoksut ja kauniit ja ties mitkä sarjat nähty moneen kertaan päivässä. Seuraako näitä oikeesti joku? Siis muutkin ku sairaslomalaiset? Aivan järkyttävää paskaa!

Tänään sitten "fiksuna" tyttönä päätin lähtee käymään Prismassa, ku piti jotain purkkeja ostella vielä reissuun ja lupasin jotain ruokiakin vääntää jouluaterialle (kääk, en muista, millon viimeks oon ollu jouluaaton Suomessa!! Ja minähän siis en todellakaan pidä joulusta..). Olipa muuten fiksu päätös se Prisma, nimittäin pari muutakin oli sinne lähteny, vaikka menin jo päivällä. Ensin näytti, että eihän täällä ole ketään, kun hengailin siellä romuosastolla, mutta ruokaosastolle saavuttaessa tuli seinä vastaan. Voi helvetti, meinasin lähtee ilman ostoksen ostosta siinä vaiheessa käveleen pois. Ja minkä ihmeen takia niistä Prisman kärryistä pitää tehhä niin isot, ettei niitä kahet mahu rinnakkain käytäville? Eikö pikkasen pienemmätki riittäis. Siinä sitten yrität päästä ohi ja läpi ja ties mitä, vaikka aina jätinkin kärrin johonkin parkkiin. Ja tietenkin tätä ihanuutta lisää se, että myös henkilökunta on roijannu käytäville kaikki maholliset laarit, joista ne täyttää hyllyille ihmisille joulusapuskoita. Syvä huokaus!! Kutvoilijoitten paratiisi. Meinas kuulkaa jäähä tortuntäytteet ostamatta, ettimään en todellakaan olis niitä lähteny, jollei olis kohille sattunu. Mutta kuin ihmeen kautta selvisin hengissä. Tälleen sairaana tuohon kauppareissuun tuli tietysti vielä lisäjännitystä, kun sai miettiä, millonkahan pyörtyy sinne.
Mutta nyt on tarpeet ja vermeet ostettu. Huomenna kai sitten kokki-ihme vääntää karjalanpaistia...

Niin ja pakata vissiin pitäis kans. Alotin jo, mutta kun tuli ajatuskin bikineistä, lopetin. Sitä kun on päässy aikas mukavasti turpoomaan, niin kaikki bikinit on varmaan aivan liian pieniä... Ja tiiän jo nyt, miten hottis oon niissä läskien sisään uponneissa kankaanpalasissa. Onneks tää porukka ei oo niin auringonottajasakkia, mitä nyt välillä allasbileitä pietään. Joten jurotan sortseissa varjon alla sangrialla!
Eli hyvää matkaa meille! Ja lomaa!