tiistaina, huhtikuuta 28, 2009

Tauti selätetty

Mie olen terveeeeee! Vaikka joku kyllä saattais väittää vastaan... Terkkari anto mulle aivan väärät hoito-ohjeet, nimittäin tauti alko talttumaan torstaina, kun läksin kattoo Satyriconia. Hoito-ohjeitten olis pitäny kuulua: hoilota Nosturin penkillä seisten muulikuorossa "Now! Diabolical!" Niin johan parani. Joten nyt ei ole enää sika(ilu)influenssaa. Ja toki sitten viikonloppuna vähän tuli otettua mehua, ettei vain sairastuis uuelleen...

Nyt sitten ootellaankin jo vappua ja Ellun ja Leifin häimäjäisiä. Onpa taas mukava, kun saa kolme päivää tissutella... voi helevetti. Nyt jo pelottaa se sunnuntainen kankkunen.

keskiviikkona, huhtikuuta 22, 2009

Sairastelu jatkuu

Oon nimittäin elämäni pisimmällä sairaslomalla, koko viikko pätkähti, kun kävin tänään terkkarin luona. On tää olokin kyllä niin vittumainen, että ei työt tule hirveesti mieleen. Sen terkkarikäynnin jälkeen toki piti istua yhessä palaverissa pari tuntia... että tämmönen sairasloma joo.
Mutta olo on siis mitä ihanin: yrjötaudin jälkeen nous kuume, joka on sahannu sitten ees taas nyt kolme päivää, ja pää hajoo tästä hedarista, prkl. Jouduin jopa perumaan Tallinnan ryhmyreissun, helevetti. Siis minä, joka yleensä en ole ees kippeenä!

Oli kyllä se terkkarilla käyntikin mielenkiintonen, johtuu varmaan miun kierosta huumorintajusta. Hoito-ohjeet oli suunnilleen näitä: lepoa (no enpä nyt kauheesti oo ajatellu maratonille lähteä), ei mitään rehkimista, esim. seksiä (prkl näytänkö joltain himonussijalta, joka vaan panee päivät pääskytysten. No ok, mulla on viikset, mutta ei se saamapuolta ole lisänny!), pitää muistaa juoda paljon (sehän se multa on aina päässy unohtumaankin, viinamarjamehua alas vaan), C-vitamiinia pitkin päivää (entäs B...), nenäsuihketta (ai helevetti, se nyt tietysti unohtu ostaa), herkkuja (JIPII, het ostin suklaata), särkylääkettä... Ja lääkäriin, jos ei ole viikon loppuun mennessä menny ohi - tai jos olo jotenkin radikaalisti heikkonee (ja mitähän se sit tarkottaa, miun mielestä tää on jo nyt radikaalisti heikko!?)
Sit se terveyssisar erehty tekemään vielä kysymyksen: "Onkos sulla kotona pieniä huollettavana?" No arvaa? Jos nyt ees itestään osais huolen pitää. Ja mikä siinä muuten on, että kun sanoo asuvansa ihan yksin, niin heti pitää empaattisena kysellä: "No hoitaako sinuu sitten kukaan?" Enpä kuule tässä olossa mitään hoitosetiä ole kaipaillu, nih. Jos nyt oon tässä parikyt vuotta onnistunu elämään ihan itteni kanssa, niin enköhän nyt vielä muutaman päivänkin onnistu. Aaaaaaaarrrrrrrgh!

Mutta nyt lähen vetään sitä mehuu ja vällyjen alle, että tää saatanan olo normalisoituis vielä jonain päivänä.

maanantaina, huhtikuuta 20, 2009

Pitihän taas..

Meni taas viikonloppu ns. harakoille, kokonaan. Oli Liigan levynjulkkaria ja sitten yleistä häröilyä siellä sun täällä. Eilinen ei todellakaan ollu ihana päivä sitten.. kyllä taas ajattelin, että kuolema tässä korjaa. Sitten aloin pelätä, ettei niin käykään. Kaiken kruunas se, että illalla alko yrjö lentää - eikä siis krapulasta. Nyt sitten hengaan tän päivän sairastamassa, lähinnä kannattaa pysytellä suhteellisen lähellä paskahuussia. Mahatauti on kyllä perseestä! Olipa osuva sanavalinta, koska sieltäkin lentää tavaraa sellasella paineella, että terve vaan. Ihan niin ku tässä nyt olis ollu aikaa sairastaa, prkl.

maanantaina, huhtikuuta 13, 2009

Pääsiäinenkin män jo

Onpa jäänyt taas tänne kirjottaminen vähälle... Joten nyt pukkaa sitten raporttia tulemaan.
Kun viimeks kirjottelin reilu viikko sitten perjantaina, etten lähe minnekään, niin arvatkaa, miten kävi? No tietysti läksin! Sen verran oli sakkia liikenteessä, että eihän sitä malttanu kotiin lähteä. Tulikin sitten kierreltyä useempiakin paikkoja: Ikkuna, Loose, Ricks ja DarkSide. Eikä siitä kotiin yöksikään päässy. Vähän mulla alkanu nää perjantain työmatkat venyä sunnuntaihin asti...

Lauantaina oli sitten ratkiriemukasta istua 7 tuntia hiusten tuunauksessa. Tai no joo... taisin kyllä mennä sinne hiprakassa, ja sitten naukkailin vähän siideriä koko sen ajan. Ku karvat oli päässä, kävästiin vielä Basessa (noin 6 tuntia..) ja sinnekin paukas tuttuja koko ajan lissää.

Mutta sitten tuli LOMAAAA ja Italian reissu! Eli vietettiin pääsiäistä hartaissa tunnelmissa Milanossa. Paikka oli oikein mukava, ilman hyvät ja viini halpaa (mutta kaikki muu suhteellisen kallista). Hiippailtiin pari päivää pitkin kaupunkia aina välillä katukahviloissa istahtaen. Yks päivä tuli vietettyä myös Venetsiassa. Nyt tuntuu, että viinikiintiö alkaa olla vähän niin ku täynnä, ei välttämättä menis enää lasillistakaan alas (no menis kuitenki...)
Itte menin Milanoon torstaiaamuna, pojat oli minuu jo junalla vastassa. Äkkiä kamat hotelliin, huonetta en tietenkään vielä saanu. Istahettiin sitten heti syömään ja juomaan sitä huonetta ootellessa. Kun sitten olin saanu tavarani huoneeseen, niin siirryttiin kohti Duomoa. Hieno oli rakennus - siis ulkoapäin, eihän sitä nyt jaksanu sisälle asti lähteä, kun kivoja terasseja näky lähistöllä. Tulipa juotua elämänsä kallein kalja vissiin. 10 euroa 0,4-tuoppi. Huhuh. Aika äkkiä sitten vaihettiin paikkaa ja kävelyn lomassa istahettiin siellä sun täällä, loppujen lopuks oltiin Breran alueella, jossa tuli istahettua sitten siihen asti, kunnes piti lähteä Heliä vastaan bussille. Siinä ootellessa oli niiiiiin kova kusihätä, että piti käydä juosten jonku hotellin vessassa.
Sitten äkkiä Helin laukku hotellille ja itellä vähän vaatteiden vaihtoa ja huulipunaa kehiin, sitten matkaa jatkamaan. Suunnistettiin iltamenoihin kanavan rantaan. Sieltä löydettiin mintunleikkaajamiehen baari. Baarimikko alko silputa minttua, niin voiko sillon olla ottamatta mojitoa?! No ei... ja sit toinen ja kolmas ja välillä caipirinha ja ja ja. Käytiin siinä illan mittaan vissiin jossain muuallakin, kun hevibaari oli vissiin kiinni tai ei löydetty. Ja illan päätteeks nakkikioskilla melkein saatiin jo tappelukin aikaseks.

Perjantaina aamupäivällä löysin Helin jo lähibaarista kaljalla. Italialaiset siellä joi espressoa ja söi pullaa, mutta me otettiin bisseä, prkl. En tiedä, mitä kaikkea on tullu lupailtua, ku kävin tupakilla pihalla ja joku henkilökuntalainen pesi siinä ikkunoita ja höpötti herkeemättä italiaks(jota en ymmärrä sanaakaan). Hymyilin vaan ja sanoin aina välillä "Si, si." Pojatkin sitten löysivät tiensä sinne, ja lähdettiin sitten jatkamaan matkaa. Käveltyä tuli ympäriinsä ja ehkä välillä istahettua taas bissellä ja viinillä. PupuA veti intervallihumalat: tuli känniin ainakin kolme kertaa päivän aikana.
Alkuillasta käytiin sitten vielä yks himphamppari lisää porukkaan ja suunnattiin taas mintunleikkaajan baariin. Perjantaina muuten myös syötiin ihan koko ajan! Perjantai ehti vaihtua kummasti jo lauantaiksi, kun tultiin hotellille, istuttiin vielä parvekkeella ainakin viiteen asti musiikkia kuuntelemassa, kaljaa juomassa ja höpöttämässä. Naapurit varmaan tykkäs...

Lauantai oli Venetsia-päivä. Junalla sinne, sitten seikkailua niillä mutkikkailla kujilla ja yleistä haahuilua. Ei uponnu kaupunki ees meidän painosta. Sen päivän jälkeen olikin sitten sen verran sippi, ettei enää jaksanu Milanon yöelämää lähteä katsastaan, kun takasin kaupunkiin pääs.

Mutta yleisesti sanoen reissu oli ratkiriemukas. ei ne yksittäiset jutut näin kirjotuksen välityksellä tuu esille.... ja noinko noita ees muistaakaan. Muutamat kuvatukset tarttu myös kameraan. Kyllä siitä huomaa, että huippumallien matka meni ehkä suurimmaks osaks hutikassa.

perjantaina, huhtikuuta 03, 2009

Perjantai...

Niin tänäänhän en lähe minnekään, kun huomenna on pitkä karvojen uudistuspäivä... no enpä. Oon tällä hetkellä valvomassa poissa olevien opettajien tenttiä ja koko ajan tekstaillaan ihmisten kanssa, että missä ja monelta. Mutta voihan sitä nyt ihan vaan muutamalla piipahtaa, voihan. Sitten metrolla kotiin! Tämä on suunnitelma, katotaan, kuinka toteutuksen kanssa käy.

keskiviikkona, huhtikuuta 01, 2009

Ohhos?!

Enhän mie enää ees muista päivittää tätä plökiä, kun oon uppoutunut Veispuukin ihmeelliseen maailmaan. Mutta mitähän tässä nyt olis sitten sattunu? Eihän miun elämässä mittään tapahu: viikon ramppaan töissä ja viikonloppuna tulee piipahettua paarissa. Ihan niin ku viimekin viikonloppuna. Huh huh, vieläkin puhalluttaa...

Perjantaina WSOY syötti ja juotti meitä aikuislukiolaisia. Ja tokihan sitä viiniä piti sitten ihan vaan kohteliaisuuden vuoksi pari lasillista riipasta. Ja mitenkään en tietenkään ollu ensimmäinen, joka oli muilta kyselemässä, että minnekäs sitä sitten jatketaan. Mutta kun sitten hyvää hyvyyttäni lupauduin lähtemään vielä baariin, niin pakkohan siellä oli pari(sataa) bisseä vielä ryystää (kaksin käsin ja kiirellä - entäs sitten, jos maailmasta loppuis yhtäkkiä kalja?!) Siihen sitten liittyi seuraan myös Elukka ja Marjo, ja Kirsi myöhemmin. Sitten lähettiinkin omia teitämme jatkamaan.
Lauantaiaamuna kun pojat soitti ja kysyi, lähenkö kaljalle, niin enhän nyt ilenny olla myöntymättä. Ja niinpä sekin päivä oli menetetty.
Läksin perjantaina aamupäivällä töihin, ja kotona olin jo heti sunnuntaina iltapäivällä. Sen jälkeen onkin ihan vaan pikkusen puhalluttanu. Mutta nyt keskiviikkona alkaa pikkuhiljaa elämä voittaa, että mitähän sitä viikonloppuna...